Psykalle aikuisopiskelijana

Kysymys:

Hei,
olen jo pitempään työelämässä ollut farmaseutti. Koko ikäni olen silti miettinyt, että haluaisin lähteä opiskelemaan psykologiaa. Suurin este ja haaste tähän on ollut tietenkin rahatilanne (opiskelijaelämä ja perheen yhteensovitus), mutta toinen ongelma on kielitaito. Olen aikoinaan lukenut lyhyen englannin ja vaikka yliopistossakin sillä pärjäsin, niin kyllä se töitä teetti. Tällä hetkellä en ole kieltä juuri tarvinnut ja pohja on huono. Pelkään siis, etten pärjäisi pääsykoekirjojen suhteen. Ovatko nämä pääsykoekirjat nykyäänkin englanninkielisiä? Ja onko niistä olemassa mitään käännettyjä tai korvaavia versioita?

Opintoneuvoja vastaa:

Hei,

Ensi kevään psykologian valintakoetiedot julkaistaan loka-marraskuussa, joten sitten tiedämme tulevasta enemmän. Tähän asti valintakoekirjallisuus on ollut täysin suomenkielinen. Viime keväänä mainittiin ensimmäisen kerran valintakoevaatimusten yhteydessä, että huhtikuussa julkaistavassa materiaalissa saattaa olla myös englanninkielistä aineistoa, mutta siinä tapauksessa aineiston yhteydessä julkaistaan suomenkielinen sanasto. Englanninkielistä materiaalia ei kuitenkaan ollut viime keväänä.

Älä huoli suotta etukäteen. Yleensä kun kiinnittää huomiota ajatuksella tekstirakenteen ja pääkohtiin sekä käy läpi keskeiset käsitteet, niin ymmärrys sisällöstä tulee sitä kautta. Mikäli mietit valmennuskurssille tuloa, niin siellä artikkelit käydään läpi perusteellisesti.

Jos sinulla on nyt aikaa, niin kannattaa lueskella oman kiinnostuksen mukaan alan tai ihan muuta englanninkielistä tekstiä. Sillähän ehdit prepata jo paljon kuluvan syksyn ja talven aikana kielitaitoa. Vaikkei valintakoeaineistossa olisikaan enkun kielisiä tekstejä, niin opinnoissa lähes kaikki kirjallisuus tulee englanniksi. Mutta niissä kyllä pärjää, kun tottuu lukemaan.

Terveisin,

Mia, opintoneuvoja

Lääkis ja ainevalinnat

Kysymys:

Hei. Millaisia arvosanoja kirjoituksista pitäisi tulla arviolta, jos tavoitteena olisi päästä opiskelemaan joko Kuopioon tai Ouluun lääketiedettä. Tällä hetkellä suunnitelmissa on kirjoittaa Äidinkieli, pitkä enkku, lyhyt matikka, kemia, biologia ja psykologia. Ja olisiko minun järkevämpää vaihtaa psykologia fysiikkaan jos siitä saa enemmän pisteitä koska en kirjoita pitkää matikkaa?

Opintoneuvoja vastaa:

Hei!

Veikkaisin, että noilla aineilla sinulla olisi hyvä olla kuusi eximiaa tai esimerkiksi LLEEMM-suora. Lyhyt matematiikka antaa noin kymmenen pistettä vähemmän kuin pitkä matematiikka samalla arvosanalla, joten matematiikkaan kannattaa panostaa kunnolla.

Oletan, että psykologia kiinnostaa sinua enemmän, kuin fysiikka, koska olet valinnut sen aineeksesi. Pisteissä fysiikan M vastaa suurin piirtein psykologian E:tä. Arvioi, kumpi arvosana (tai fysiikan E/ psykologian L) sinulla onnistuisi saavuttaa helpommin kirjoituksissa. Jos fysiikka ei suju eikä sen lukeminen motivoi, ei sitä kannata päntätä, vaan keskittyä tänä vuonna psykologian kirjoituksiin.

Fysiikkaa toki tarvitaan todennäköisesti pääsykokeessa, jos todistuspisteet eivät riitä koulutuspaikkaan. Vielä en osaa sanoa, kuinka paljon aikaa keväällä jää pääsykokeeseen lukemiseen, jos ei pääsekään todistuksella sisään lääkikseen. Voi olla, että jos kirjoitat psykologian, et ehdi lukea fysiikkaa itsenäisesti pääsykoetta varten. Jos jäät ilman opiskelupaikkaa, voit kirjoittaa fysiikan välivuonna ja samalla lukea pääsykokeisiin. Parhaimmassa tapauksessa saat koulupaikan todistuksella seuraavana vuonna.

Terveisin,

Katja, opintoneuvoja

Sosionomin ja bioanalyytikon koe

Kysymys:

Moi!
Olen hakemassa syksyn yhteishaussa metropoliaan sosionomin ja bioanalyytikon ammattiin. Haluaisin lisätietoja tulevasta kokeesta lokakuun lopussa ja mitä kannattaisi opiskella. Erityisesti matikka, kemia ja fysiikka kokeessa jännittää.
Kiitos!

Opintoneuvoja vastaa:

Hei!

Olet hakemassa sosiaali- ja terveysalalle, joten kokeessa ei näillä tiedoilla tule olemaan kemiaa ja fysiikkaa.

Matematiikan osuudesta on kerrottu näin: ’’Tässä osiossa arvioidaan valmiuksiasi ratkaista perus- ja prosenttilaskuja, ensimmäisen asteen yhtälöitä, yksikkömuunnoksia, matemaattis-loogista päättelykykyä vaativia tehtäviä sekä kykyäsi tulkita taulukoita ja kuvioita. Osion maksimipistemäärä on 20 pistettä. Tässä osiossa laskimen käyttö ei ole sallittua.’’ -ammattikorkeakouluun.fi

Peruslaskuja voit kertailla esimerkiksi yläkoulun matematiikan kirjosta.

Lisäksi kokeessa testataan ainakin äidinkielen ja englannin taitoja, jotka ovat luetunymmärtämiseen ja sanastoon liittyviä tehtäviä. Kokeessa testataan myös päätöksentekotaitoja sekä eettisiä taitoja. Tarkkoja tietoja näistä tehtävistä ei anneta ennen koetta. Lue lisää kokeesta täältä: https://www.ammattikorkeakouluun.fi/hakijalle/valintatavat/amk-valintakoe/

Terveisin,

Katja, opintoneuvoja

 

Avoin yliopisto

Kysymys:

Onko jotain yliopistokursseja, joita lukiolainen voi ottaa kesällä, saadakseen pisteitä yliopistoa varten? Jos on, miten ja mistä niitä voi ottaa.

Opintoneuvoja vastaa:

Hei!

Avoimessa yliopistossa voit opiskella jo lukioaikana. Kurssit ovat yleensä maksullisia, ja niitä voi suorittaa joko paikan päällä yliopistoissa tai etäkurssina. Koulutusalasta riippuen avoimet yliopistot tarjoavat eri aineiden perusopintoja, jotka voi hyväksilukea omaan tutkintoon, jos pääsee opiskelemaan samaa alaa ja arvosana on riittävän hyvä. Yleensä kurssit kannattaa käydä sen yliopiston avoimessa yliopistossa, mihin suunnittelee hakevansa, koska yliopistot eivät aina hyväksilue toisten yliopistojen kursseja.

 Erikseen ovat sitten vielä polkuopinnot, joissa tehdään noin vuoden edestä opintoja avoimessa yliopistossa. Jos opinnot ovat menneet hyvin, opiskelija voi saada opiskelupaikan kyseisestä yliopistosta.

Jos haluat opiskella itseäsi kiinnostavia kursseja etukäteen, suosittelen katsomaan haluamasi koulutuksen opetussuunnitelman ja etsimään vastaavat kurssit avoimen yliopiston puolelta samasta yliopistosta. Näin saat kurssit todennäköisemmin hyväksiluettua omaan tutkintoosi myöhemmin!

Täältä löydät avoimet yliopistot (sivun lopussa): https://opintopolku.fi/wp/yliopisto/avoin-yliopisto/

Terveisin,

Katja, opintoneuvoja

 

Ainevalinnat - oikis

Kysymys:

Hei! Löysin youtubesta sun videoita mm. oikikseen liittyen, olivat hyödyllisiä ja hyvällä asenteella tehtyjä.

Itselleni avoimeksi kysymykseksi nousi se, mitä olisi kannattavaa kirjoittaa lukiossa ja mihin aineisiin keskittyä mikäli haluaisi pyrkiä oikikseen?

Olen kokenut englannin ja matematiikan itselleni haastaviksi oppiaineiksi. Pitkässä matematiikassa olin neljän kurssin verran, mutta haasteiden vuoksi päädyin vaihtamaan lyhyeen. Olen päätynyt siihen, että kirjoittaisin ruotsin pitkänä ja matematiikan lyhyenä, englanti on suuri heikkouteni joten se taitaisi jäädä kokonaan pois.

Opintoneuvoja vastaa:

Hei!                                     

Pisteitä voit saada viidestä aineesta, josta äidinkieltä ei voi korvata muulla aineella. Siihen sinun kannattaa siis keskittyä eniten!

Neljä muuta ainetta voit valita itse. Jos pitkä matikka ei tunnu sujuvan, niin seuraavaksi parhaiten pisteitä tuottavat lyhyt matikka ja pitkä kieli. Kirjoitettu pitkä kieli voi olla mikä tahansa, eli ruotsi kuulostaa oikein hyvältä valinnalta. Englantia ei siis kannata kirjoittaa, jos et koe sitä omana aineenasi.

Kaksi muuta ainetta voisivat olla fysiikka, historia, uskonto tai elämänkatsomustieto, jos et ole kirjoittamassa muita pitkiä tai keskipitkiä kieliä. Yhteiskuntaopista olisi hyötyä pääsykokeita ajatellen, vaikka se ei todistusvalinnoissa parhaiten pisteitä tuottava aine olekaan.

Terveisin,

Katja, opintoneuvoja

Farmasian pääsykoe

Kysymys:

Hei!

Opiskelen tällä hetkellä lääkealaa ammattiperustutkinto. Haluan kovasti hakea seuraavaksi farmaseunti yliopistoon, mutta en tiedä mitä minun pitää opiskella tai miten. Minulla on vähän vaikeuksia opiskelussa ja pelkään jos en päärjää päässykokeessa.

Opintoneuvoja vastaa:

Hei!

Koska et ole käynyt lukiota, sinun tulee osallistua farmasian pääsykokeeseen. Koe on aikaisemmin ollut kaksiosainen (aineistokoe sekä kemian osa). Kokeen tehtävät ovat monivalintakysymyksiä tai väittämiä ja kemian osuudessa painotetaan laskuja ja matemaattisia tehtäviä.

Valintakokeessa lukion kemiasta piti viime keväänä osata: ainemäärä, reaktioyhtälöt ja stökiömetria, kemiallinen tasapaino sovellutuksineen, kemialliset sidokset, funktionaaliset (toiminnalliset) ryhmät ja niiden reaktiot, orgaanisen kemian perusteet, happo-emäskäsite ja pH sekä liukoisuus ja liuosten valmistus. Aineistokokeen kysymykset perustuivat kokeessa jaettavaan terveystieteisiin perustuvaan materiaaliin. Aineisto-osuutta varten voi harjoitella esimerkiksi lukemalla alan lehtiä ja tieteellisiä artikkeleita.

Farmasia on todella suosittu ala, joten suosittelen aloittamaan kokeeseen lukemisen mahdollisimman pian. Lukion kemian lisäksi kannattaa tutustua valmennuskursseihin: https://www.valmennuskeskus.fi/valmennuskurssit-yliopisto/farmasia

Terveisin,

Katja, opintoneuvoja

Helsingin ja Turun oikis 2020

Kysymys:

Olen nyt lukion toisella, suoritan lukion neljään vuoteen. Haluaisin kirjoittaa viisi ainetta: S2, lyhyt matikka, pitkä enkku, B-ruotsi ja yh. Jos saan kahdesta näistä E:n eli S2 ja matikasta, ja kolmesta muusta M:n, pääseekö oikikseen Turkuun tai Helsinkiin?

Opintoneuvoja vastaa:

Hei!
Tänä vuonna todistusvalinnan raja Helsinkiin oli neljä laudaturia ja Turkuun kolme. Todistuksen pisteytys ja kiintiöt muuttuvat hieman ensi vuonna, mutta edelleen arvostellaan viisi ainetta, joista äidinkielen lisäksi pitkän oppimäärän kokeet antavat parhaiten pisteitä. Neljä kymmenestä oikeustieteen uudesta opiskelijasta valitaan jatkossa yo-todistuksella.

Maksimipistemäärä todistuksella on ensi vuonna 154 ja todistuksellasi pisteitä tulisi 100,1. Veikkaan, että pisteraja tulee olemaan noin 140, eli en usko, että kaksi E:tä riittää. Suosittelen siis valmistautumaan pääsykokeeseen jo neljännen vuoden alusta asti!

Terveisin,

Katja, opintoneuvoja

Blogi 26.6.2019: Todistusvalinnan pisterajat

Luokanopettajan pääsykokeeseen valmistautuminen

Kysymys:

Hei!
Tavoitteenani on hakea ensi kevään haussa opiskelemaan luokanopettajaksi. Aion ilmoittautua myös VAKAVA:n aineisto- ja soveltuvuuskokeiden preppauskurssille.


Miten minun kannattaisi alkaa lukea jo nyt omatoimisesti? Kannattaako käydä läpi viime vuosien VAKAVA-kokeita? Onko hyötyä, jos opiskelen itsenäisesti esimerkiksi kasvatuspsykologiaa? Mitkä olisi parhaat vinkit? :)

Opintoneuvoja vastaa:

Hei,

Kyselit miten voisit valmistautua jo ennen VAKAVA -koetta ja valmennuskurssia. Parasta on lueskella edellisten vuosien Samalta viivalta -valintakoekirjojen artikkeleita, kuten itsekin viestissäsi totesit. Ei kannata alkaa missään nimessä opettelemaan näiden asiasisältöjä, mutta yleislukemisena on hyvä tutustua miten tieto on rakennettu erilaisissa artikkeleissa (tutkimusartikkelit ja katsausartikkelit) kasvatustieteelliseen käsitteistöön ja tutkimukseen. Samalla tulet harjoitelleeksi aineistokokeessa vaadittavaa luku- ja tiedonjäsennystaitoja.

Täältä löydät listan edellisten vuosien artikkeleista. Osa saattaa löytyä netistä googlaamalla artikkelin nimellä: https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/kasvatusalan-valintayhteistyoverkosto/vakava-koe/edellisten-vuosien-kokeet

Täältä Opettajan tietopalvelun sivulta löydät kahden edellisen vuoden Samalta viivalta 2018 ja 2019 aineistot kirjana: https://www.opettajantietopalvelu.fi/haku/Samalta%20viivalta.html

Myös yleislukemisena voisi olla seuraavat teokset, jotka kuuluvat yleensä yliopiston peruskurssikirjoihin.

  • Lehtinen & Vauras: Kasvatuspsykologia (2016)

  • Rinne, Kivirauma & Lehtinen: Johdatus kasvatustieteisiin (2015)

Täältä löydät Valmennuskeskuksen opettajan Noora Sarjamon tekemät valintakoeanalyysit edellisten vuosien valintakokeista: https://www.valmennuskeskus.fi/valmennuskurssit-yliopisto/kasvatustiede-ja-opettajankoulutus/videot

Ja täältä lisätietoa valmennuskursseistamme: https://www.valmennuskeskus.fi/valmennuskurssit-yliopisto/kasvatustiede-ja-opettajankoulutus

Terveisin,

Mia, opintoneuvoja

Englantia opiskelemaan

Kysymys:

Moi!
Menen korottamaan yo-arvosanojani pääsykoeuudistuksen vuoksi. Olen ajatellut kirjoittavani uudestaan englannin, äidinkielen ja terveystiedon. Olen ajatellut hakevani Tampereen yliopistoon, varmaankin englantia lukemaan, ja olen myös nyt ajatellut hakevani informaatiotutkimukseen.

Kannattaako kolmea koetta uusia kerralla? Terveystiedon valitsin pienen kurssimäärän vuoksi, ja se tuntui "helpolta" valinnalta kirjoittaa uudelleen. Englannin arvosana harmittaa, joten sen olen varmasti kirjoittamassa, mutta äidinkielen yo-koe on muuttunut, niin en tiedä onko sitä kannattavaa lähteä kirjoittamaan uudelleen. Olen ilmoittautunut jo aikuislukion opiskelijaksi, ja käyn siellä ainakin englannin ja terveystiedon abikurssit (myös muutamat normikurssit). Yo-arvosanani ovat tällä hetkellä CCCCB, ja kaikista yllämainituista aineista minulla on arvosana C.

Opintoneuvoja vastaa:

Hei!

Ensisijaisesti sinun kannattaa panostaa tuohon englantiin, sillä siitä tulee olla arvosana E, jotta voit tulla valituksi ylioppilastodistuksella Tampereelle englantia lukemaan. Jos päätät hakea jollekin muulle alalle, pitkästä kielestä saa hyvin pisteitä mihn tahansa hakukohteeseen. Englannin uusimisesta on hyötyä myös, jos menet pääsykokeeseen – puolet opiskelijoista valitaan Tampereelle pääsykokeella. Jos arvosanojen korottaminen ei onnistu halutulla tavalla, niin pääsykoe on aivan yhtä toimiva reitti yliopistoon.

Äidinkielestä saa maksimissaan 33 pistettä todistusvalinnoissa, terveystiedosta taas vain 17,3, vaikka siitä kirjoittaisi laudaturin. Sinuna uusisin siis myös äidinkielen. Koska olet näin ajoissa liikenteessä opintojen suhteen, voit hyvin uusia myös tuon terveystiedon, mutta suuntaa voimavarasi ensisijaisesti englantiin ja äidinkieleen. Suosittelen myös valmistautumaan pääsykokeeseen treenaamalla paljon englantia muutenkin, kuin vain lukion kursseilla!

Terveisin,

Katja, opintoneuvoja

Miten AMK-koe muuttuu?

Kysymys:

Miten koe muuttuu?

Opintoneuvoja vastaa:

Hei!

Ensi syksynä lähes kaikki ammattikorkeakouluun pyrkivät tekevät samanlaisen sähköisen kokeen. Koe koostuu erilaisista kokonaisuuksista, joista osan tekevät kaikki hakijat ja osan vain tietylle alalle pyrkijät. Esimerkiksi kielitaitoa testataan kaikilta, mutta matemaattis-luonnontieteellisen osion tekevät vain tekniikan alalle pyrkivät. Haastatteluja ja muita soveltuvuuskokeita ei näillä näkymin ole syksyllä luvassa.

Suurin osa opiskelupaikoista jaetaan syksyllä uuden pääsykokeen perusteella, josta voit lukea blogipostauksen täältä!

Opintopolku.fi -palvelusta voit etsiä omat hakukohteesi ja tarkistaa, onko hakukohteessasi käytössä AMK-valintakoe.

Terveisin,

Katja, opintoneuvoja

 

Millaiset arvosanat lääkikseen?

Kysymys:

Hei! Olen lukion abivuodella tällä hetkellä ja unelmani on päästä opiskelemaan lääkistä Helsingin, Tampereen tai Turun yliopistoon. Mitä arvosanoja luulisit, että minun tulisi tavoitella, kun kirjoitettavat aineet ovat pitkä englanti, biologia, äidinkieli, pitkä matematiikka, kemia ja psykologia?

Opintoneuvoja vastaa:

Hei!

Olet valinnut hyvät aineet lääkiksen todistusvalintoja ajatellen. Luulisin, että yksi tai kaksi laudaturia ja neljä tai viisi eximiaa riittävät hyvin riippuen paikkakunnasta.

Parhaiten pisteitä tuottaa pitkä matematiikka ja sen jälkeen kemia. Jos nämä sujuvat, lähtisin tavoittelemaan ensisijaisesti näistä korkeimpia arvosanoja. Sinuna panostaisin etenkin kemiaan, sillä sitä tarvitaan myös pääsykokeessa.

Lukion aikana kannattaa valmistautua sekä lääkiksen pääsykokeeseen, että yo-kokeisiin, sillä voit tulla valituksi yliopistoon joko yo-todistuksella tai pääsykokeella. Lisäksi esimerkiksi biologian, fysiikan ja kemian lukeminen lukiossa helpottaa pääsykoeurakkaa ja pääsykokeisiin lukeminen tukee yo-kirjoituksiin valmistautumista.

Terveisin,

Katja, opintoneuvoja

Hierojan papereilla AMKiin

Kysymys:

Voiko hierojan ammattitutkinto todistuksella hakea opiskelemaan AMK?

Opintoneuvoja vastaa:

Hei!

Hierojan ammattitutkinnolla voi hakea ammattikorkeakouluun, mutta sinun pitää osallistua AMK-valintakokeeseen. Hierojan ammattitutkinto on 150 osaamispistettä, kun todistusvalintaa varten vaaditaan 180 osaamispisteen laajuinen ammatillinen perustutkinto.

Poikkeuksiakin löytyy: Opintopolusta löydät kaikki hakukohteet ja niiden hakukelpoisuusvaatimukset eli tiedon siitä, riittääkö ammattitutkinto juuri sinun hakukohteeseesi, vai vaaditaanko sinne ammatillinen perustutkinto. Nämä kannattaa tarkistaa ennen hakemista ammattikorkeakouluun!

Terveisin,

Katja, opintoneuvoja

 

Varhaiskasvatus ja kirjoitukset

Kysymys:

Hei!

Olen nyt lukiossa. Lukion jälkeen haluaisin opiskella itseni varhaiskasvatuksen opettajaksi tai johonkin liikuntaan liittyvään ammattiin.


Mietinkin, että mitkä aineet minun kannattaisi kirjoittaa? Olen itse miettinyt äidinkieltä, pitkää ruotsia, lyhyttä matikkaa ja terveystietoa ainakin. Lisäksi harkitsen/minua kiinnostaa vähän biologian, filosofian ja yhteiskuntaopin kirjoittaminen. Joten mitä aineita minun kannattaisi kirjoittaa, jos haluan varhaiskavatuksen opettajaksi? Vai kannattaako painottaa enemmän taide aineita? Meinaan suorittaa liikunta- ja tanssidiplomin lukiossa, ja ehkä myös kuvataidediplomin.


Kiitos avustasin jo etukäteen :)

Opintoneuvoja vastaa:

Hei !

Todistusvalintaa varten äidinkieleen, pitkään ruotsiin ja matikkaan panostaminen kannattaa. Nämä aineet ovat sellaisia, jotka tuottavat hyvin pisteitä mille tahansa alalle. Kasvatustieteen todistusvalinnassa katsotaan näiden kolmen aineen lisäksi yhtä reaaliainetta. Mainitsemistasi aineista biologia tuottaa parhaiten pisteitä (max 22,4) sen jälkeen filosofia ja yhteiskuntaoppi (max 20,0) ja sitten terveystieto (max 17,3). Itse valitsisin näistä esimerkiksi kaksi kiinnostavinta ainetta ja keskittyisin niihin huolellisesti. Näin sinulla olisi viisi kirjoitettavaa ainetta.

Todistusvalinnassa diplomeista ei saa pisteitä, mutta soveltuvuuskokeen osuudessa ne ovat etu. Liikunnalliset ja taideaineet ovat myös kivaa vastapainoa kirjallisten aineiden opiskelulle, eli voit hyvin tehdä parikin diplomia, jos se ei kuormita sinua liikaa!

Terveisin,

Katja, opintoneuvoja

Merkonomista kasvatustieteilijäksi

Kysymys:

Heippa!
Olen 21-vuotias merkonomiksi valmistunut nainen. Minua on alkanut kiinnostamaan todella paljon kasvatustieteellisen opinnot, mutta pelkän ammattitutkinnon suorittaneena ajatus kuulostaa kaukaiselta. En haluaisi kuitenkaan jättää sen takia unelmia saavuttamatta.


Mistä minun kannattaisi lähteä liikkeelle? Olen miettinyt avointa yliopistoa, ja valmennuskurssia. Haluaisin alkaa jo nyt jollain tavalla valmistautumaan, ja opettelemaan tieteellisen tekstin käsittelyä. Olen lukenut jo hieman edellisten vuosien VAKAVA-kokeita, ja katsonut oikeita vastauksia.

Olisiko sinulla antaa vinkkejä, mistä kannattaisi lähteä liikkeelle?

Opintoneuvoja vastaa:

Hei!

Kuulostaa siltä, että olet jo jonkin verran perehtynyt siihen, mitä hakijalta odotetaan pääsykokeessa. Nykyisellä tiedolla ennakkoaineisto poistuu VAKAVA-kokeesta kokonaan ja hakijoilta odotetaan ennakkomateriaalin omaksumisen sijaan yhä enemmän kokeessa jaettavan aineiston hallintaa. Tärkeintä kokeen kannalta olisi siis oppia lukemaan tieteellistä tekstiä, sekä tutustua kasvatustieteen peruskäsitteisiin.

Avoimessa yliopistossa voit suorittaa kasvatustieteen perusopintojen kursseja, jos aikataulusi antaa sinulle myöten. Toinen vaihtoehto on katsoa yliopiston opetussuunnitelmasta, mitä kirjoja ensimmäisillä kasvatustieteen kursseilla luetaan ja lainata ne kirjastosta. Yleensä ensimmäisillä kursseilla käydään läpi peruskäsitteet, kuten pedagogiikka, opettajuus, koulutuksen ja yhteiskunnan suhde jne. Kirjat saattavat olla vaikeaselkoisia, mutta lukemalla ajatuksella ja tekemällä muistiinpanoja termistö alkaa varmasti tulla tutummaksi.

Valmennuskursseilla käydään läpi erilaisia lukutekniikoita sekä harjoituksia, joilla testataan omaa osaamista ennen pääsykoetta. Kurssi myös rytmittää harjoittelua ja se on hyvää jatkoa jo nyt aloittamallesi opiskelulle! Valmennuskeskuksen kasvatutieteen kurssit löydät täältä.

Muista myös seurata uutisia säännöllisesti – opiskelijavalinnat ja koulutus ylipäätään on ollut paljon esillä mediassa. Ajankohtaisten ilmiöiden seuraamisesta on hyötyä oman asiantuntijuuden rakentamisessa!

Terveisin,

Katja, opintoneuvoja

Miten kirjoitukset kannattaa jakaa?

Kysymys:

Miten kannattaa lukiossa jakaa yo-kokeiden tekeminen syksyn ja kevään välillä?

Opintoneuvoja vastaa:

Hei!

Ylioppilaskirjoitukset kannattaa aloittaa yleensä lukion kolmannen vuoden syksyllä. Suosittelisin kirjoittamaan syksyllä pienemmän kurssimäärän aineita ja jättämään kolmannen vuoden keväälle esimerkiksi äidinkielen ja matematiikan, koska niillä on suuri painoarvo opiskelijavalinnoissa. Syksyllä ei usein ole lukulomaa ja abikurssien tarjonta voi olla suppeampi, eli varaudu siihen, että joudut tekemään enemmän itsenäistä työtä. Jos haluat kirjoittaa neljän pakollisen lisäksi useita ylimääräisiä aineita, suosittelen jatkamaan kirjoituksia neljännen vuoden syksyllä.

Lue lisää ylioppilastutkinnosta täältä.

Terveisin,

Katja, opintoneuvoja

Terapeutiksi

Kysymys:

Miten haen terapeutiksi?

Opintoneuvoja vastaa:

Hei!

Terapeutteja on olemassa erilaisia. Yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa voi opiskella puheterapeutiksi, ravitsemusterapeutiksi, jalkaterapeutiksi, fysioterapeutiksi tai toimintaterapeutiksi. Näihin ohjelmiin haetaan pääsääntöisesti kevään yhteishaussa, syksyllä paikkoja on auki vain joihinkin ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmiin.

Psykoterapeutiksi vaaditaan pohjalle vähintään amk-tasoinen terveydenhoito- tai sosiaalialan koulutus ja työkokemusta alalta.

Usein psykologin ja terapeutin käsitteet menevät puhekielessä sekaisin. Psykologin ammatti on oma tehtävänsä, jossa keskitytään ihmisen mieleen ja käyttäytymiseen. Psykologiksi voi opiskella yliopistossa.

Terveisin,

Katja, opintoneuvoja

AMK mihin hakea syksyllä?

Kysymys:

Moi. Millaisia paikkoja on syksyn haussa?

Opintoneuvoja vastaa:

Hei!

Syksyllä on tulossa hakuun monipuolisesti eri alojen opiskelupaikkoja ammattikorkeakouluihin. Tarjolla on esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan, insinöörialojen ja ravintola-alan hakukohteita ympäri Suomea. Syksyn yhteishaussa olevat koulutukset alkavat tammikuussa 2020.

Opintopolusta löydät kaikki hakukohteet ja valintaperusteet eli tiedon siitä, valitaanko opiskelijoita pääsykokeen lisäksi yo- tai ammatillisella todistuksella.

Terveisin,

Katja, opintoneuvoja

 

AMK syksy 2019 haku

Kysymys:

Hei! Voinko hakea amkiin amis-pohjalla kun pääsykoe ja valinnat muuttuu jotenkin?

Opintoneuvoja vastaa:

Hei!

Voit hakea syksyllä ammattikorkeakouluun ammattikoulupohjalla. Hakukohteestasi riippuu, järjestetäänkö sinne vain pääsykoe, vai otetaanko osa opiskelijoista sisään myös ammattikoulutodistuksen perusteella. Pääsääntöisesti suurin osa paikoista jaetaan syksyllä uuden AMK-valintakokeen perusteella, josta voit lukea lisää täältä!

Opintopolku.fi -palvelusta voit etsiä omat hakukohteesi ja tarkistaa, onko hakukohteessasi käytössä pääsykoe ja todistusvalinta!

Terveisin,

Katja, opintoneuvoja

 

Lääkikseen 2020

Kysymys:

Onko lääketieteen sisäänpääsy mahdollista jos mulla ei ole ylioppilastodistusta?

Opintoneuvoja vastaa:

Hei!

Lääketieteelliseen voi hakea, jos on suorittanut esimerkiksi ammattitutkinnon, eikä lukiota. Ensi vuonna lääkikseen valittavista valitaan osa pelkän yo-todistuksen perusteella ja ainakin puolet pääsykokeen perusteella. Pääsykoe pohjautuu hyvin pitkälle lukion biologian, fysiikan ja kemian oppimääriin, joten jos et ole käynyt lukiota, lukeminen ensi vuoden pääsykokeisiin kannattaa aloittaa heti!

Terveisin,

Katja, opintoneuvoja