Ylioppilastutkinto pähkinänkuoressa

Mitkä aineet lukiossa kannattaa valita? Miten ylioppilastutkinto pitää ja kannattaa rakentaa?

Lukiossa opiskellaan monipuolisesti eri aineita ja lopuksi pidetään suuret loppukokeet eli ylioppilaskirjoitukset, joissa testataan oman osaamisen taso. Melkein kaikista aineista pitää käydä pakolliset kurssit, mutta niistä aineista, mitä kirjoittaa, kannattaa ehdottomasti käydä myös kaikki syventävät kurssit ja katsoa, tarjoaako lukio myös soveltavia, eli ylimääräisiä kursseja aiheeseen liittyen.

Mitä siellä ylioppilaskokeissa sitten pitää kirjoittaa? Lukiossa voi valita melko vapaasti kirjoitettavaksi ne aineet, mitkä itseä kiinnostaa. Ylioppilastutkinnossa täytyy suorittaa vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on pakollinen kaikille. Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeet järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielissä. Suomen ja ruotsin kielissä voidaan järjestää äidinkieleltään suomen- ja ruotsinkielisille tarkoitettujen kokeiden lisäksi kokeet, jotka perustuvat suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärään. Kolme muuta pakollista koetta opiskelija voi valita seuraavista:

alphabet-3704805_960_720.png
  1. toisen kotimaisen kielen koe (suomi tai ruotsi)

  2. vieraan kielen koe

  3. matematiikan koe

  4. reaalikoe eli kaikki muut aineet

Jos aloitat kirjoittamisen vuonna 2022, sinun on suoritettava vähintään viisi koetta.

 

Mitä kannattaa kirjoittaa?

Opiskelijavalinnoissa yo-todistuksella on paljon merkitystä sille, mihin pääsee opiskelemaan lukion jälkeen. Yo-todistuksesta saa siis pisteet, jolla haetaan yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Jos pisteet eivät riitä todistusvalintaan, opiskelija hakee sisään korkeakouluun pääsykokeella.

AMK-pisteytys, kuva: Opintopolku

Kaikkiin ammattikorkeakoulun todistusvalintoihin on samat pisteytykset. Yo-todistuksessa pitää olla äikkä, matikka ja kieli, kaksi muuta ainetta saat valita itse. Pitkästä kielestä ja pitkästä matikasta saat enemmän pisteitä, kuin lyhyistä tai keskipitkistä aineista.

Ammattikorkeakouluun hakeville suosittelen siis vähintään viittä ainetta, jotka olisivat äikkä, kieli ja matikka pitkänä, jos se sujuu, sekä lisäksi kaksi vapaavalintaista ainetta.

Yliopistoissa aineiden pisteytys vaihtelee paljon eri alojen välillä. Pisteitä saa yleensä neljästä, viidestä tai kuudesta aineesta. Kaikille aloille saa pisteitä hyvin sujuvasta äikästä ja matikasta, eli niihin kannattaa panostaa erityisesti. Lisäksi pitkästä kielestä tulee hyvin pisteitä eri aloille. Jos tiedät, mihin aiot hakea, niin katso pisteytystaulukosta, monestako aineesta saat pisteitä ja mitkä niistä on pakollisia. Esimerkiksi lääkikseen pyrkijän kannattaa kirjoittaa kuusi ainetta, jotka hän valitsee taulukosta sen mukaan, mikä on pakollista ja mikä sujuu hyvin.

Täältä voit katsoa eri aineiden pisteet sinua kiinnostaviin koulutuksiin.

Jos et vielä tiedä, mihin aiot hakea, niin suosittelisin seuraavaa tutkinnon rakennetta:

Äikkä, kieli ja matikka pitkänä ja kaksi sellaista ainetta, joista saa pisteitä sinua kiinnostaville aloille. Esimerkiksi terveystiedosta ei saa kunnolla pisteitä juuri missään, mutta fysiikalla on iso painoarvo monella alalla. Valitse kuitenkin ne aineet jotka sujuu, koska fysiikan A:lla ei tee juuri mitään.

Todennäköisesti vuosina 2020 ja 2021 opiskelijavalinnat tehdään samalla tavalla, mutta vuonna 2022 pisteytyksiä saatetaan muuttaa, eli jos olet hakemassa jatko-opintoihin vasta silloin, niin varaudu pieniin muutoksiin.

IMG_0727.jpg

Missä järjestyksessä kannattaa kirjoittaa?

Kirjoituksia, eli kokeita, voi tehdä kahdesti vuodessa keväisin ja syksyisin. Ylioppilastutkinnon pakolliset kokeet pitää tehdä kolmena peräkkäisenä kertana, esimerkiksi kevät – syksy – kevät. Koepäiviä on aina syksyllä tai keväällä yhdeksän kerrallaan, eli yhden aineen kokeelle on varattu yksi päivä. Kun mietit, miten jaat kaikki kokeet näille kolmelle syksyn tai kevään kerralle, niin mieti ensin, miten ehdit tehdä kaikki pakolliset ja syventävät kurssit ennen ylppäreitä. Katso sitten ylioppilastutkinnon koepäivistä, että mitä aineita voi kirjoittaa milloinkin. Esimerkiksi biologia ja psykologia on samana koepäivänä, niin niitä ei voi kirjoittaa samaan aikaan.

Josolisin kirjoittamassa nämä viisi ainetta, niin jakaisin ne näin (P= pakollinen):

pii.png

3. Syksy: Biologia

3. Syksy: Pitkä enkku P

3. Kevät: Äikkä P

3. Kevät: Pitkä matikka P

3. Kevät: Kemia P

Syksyyn kannattaa ottaa sellaisia aineita, joita jaksat lukea enemmän kesällä itsenäisesti, jotka sujuvat jo erittäin hyvin tai jotka saavat mennä hieman huonommin. Syksyllä ei aina ole lukulomaa, eli elintärkeitä aineita ei kannata jättää sinne. Keväällä kannattaa sitten käyttää abikurssit sekä lukuloma hyödyksi ja panostaa pakollisiin aineisiin.

Jatkossa hyväksyttyjä kokeita voi jatkossa uusia rajoituksetta ja tutkintoon voi lisätä uusia aineita, eli jos valmistut tuolloin 3. vuoden keväällä, niin voit syksyllä jatkaa kirjoitusurakkaa, vaikka olisitkin valmistunut jo lukiosta.