Todistuksella lääkikseen 2020

Olen saanut paljon kysymyksiä siitä, mitä aineita kannattaa kirjoittaa lääketieteelliseen pääsyä ajatellen ja millaisella ylioppilastodistuksella pääsee sisään. Tässä tiivistelmä siitä, mihin lukiossa kannattaa keskittyä, jos mielit lääkikseen, hammaslääkikseen tai eläinlääkikseen.

1.      Todistusvalinta

Ensi keväästä alkaen noin puolet opiskelijoista otetaan lääkikseen yo-todistuksen perusteella. Nämä paikat on varattu vain ensikertalaisille, eli sellaisille, joilla ei ole ollut opiskelupaikkaa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Jos siis olet jo opiskellut jossain korkeakoulussa, todistusvalinta ei koske sinua.

Todistusvalinta toimii niin, että saat pisteitä yo-todistuksen arvosanojen perusteella. Täydet pisteet todistuksesta on 199, jonka saa kuudella laudaturilla. Kaikki aineet eivät ole saman arvoisia, joten lääkikseen pyrkijän kannattaa pohtia tarkkaan, mitä aineita kirjoittaa.

Mitä kannattaa kirjoittaa?

Todistusvalintaa varten tarvitset seuraavat aineet: äidinkieli, matematiikka, kemia ja biologia. Ilman näiden kirjoittamista olet aika heikoilla todistusvalinnassa, sillä näitä aineita et voi korvata toisella aineella. Pisteitä näistä aineista saa maksimissaan tämän verran:

  • äidinkieli 33,0

  • kemia 34,0

  • biologia 32,3

  • matematiikka, pitkä 39,7

  • matematiikka, lyhyt 28,3

lääkis pieni.jpg

Pitkän matikan M vastaa suurin piirtein lyhyen L:ää. Kun pohdit, kumman matikan valitset, harkitse tarkkaan, onko sinulla mahdollisuuksia pitkän matikan E:hen vai ei.

Näiden neljän aineen lisäksi sinulta katsotaan kaksi parhaat pisteet tuottavaa ainetta. Näiden valinnassa kannattaa käyttää seuraavaa kaavaa:

1.      Mitkä aineet kiinnostavat sinua

2.      Minkä aineiden pakolliset kurssit menivät hyvin tai mikä sujuu muutenkin hienosti

3.      Mistä saa eniten pisteitä

Esimerkiksi terveystiedosta maksimipisteet ovat 13,9, eli esimerkiksi uskonnon M:Stä tai pitkän kielen C:Stä saa suurinpiirtein saman verran pisteitä.

 Fysiikka on muista aineista maksimipisteiltään ykkönen ja sitä tarvitaan myös pääsykokeessa, eli jos fysiikka on sinulle vähänkään mieluinen ja sujuva aine, se kannattaa valita! Seuraavaksi maksimipisteissä tulee pitkä kieli. Jos nämä takkuilevat, keskipitkä kieli ja psykologia ovat seuraavat parhaiten pisteitä antavat aineet. Katsotaan pari todistusesimerkkiä, joissa ensimmäisessä on neljä laudaturia ja toisessa kaksi:

Todistus 1:

äikkä L 33

kemia E 28,3

bilsa L 32,3

lyhyt matikka L 28,3

fysiikka E 26,5

psykologia L 24,6

=173 pistettä

Todistus 2:

äikkä L 33,0

kemia E 28,3

bilsa L 32,3

pitkä matikka E 33,1

pitkä kieli E 23,6

fysiikka E 26,5

=176,8 pistettä

 Ällien määrää ei siis voi suoraan verrata siihen, pääseekö sisään, koska jo matematiikan oppimäärän ero voi aiheuttaa yli kymmenen pisteen eron.

Lääketieteen todistuspisteet: opintopolku.fi

Lääketieteen todistuspisteet: opintopolku.fi

Millaisia arvosanoja?

Moni on halunnut jonkinlaisen arvion siitä, millaisilla arvosanoilla pääsee sisään. Tässä valistunut arvaukseni siitä, millaiset rajat tulevat ehkä olemaan:

Etelämmässä pisteraja tulee olemaan korkeammalla, kuin Itä-Suomessa ja Oulussa. Veikkaisin, että Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun riittää 2-3 laudaturia ja 3-4 eximiaa, riippuen siitä, onko kirjoittanut pitkän matematiikan, pitkän kielen ja fysiikan hyvin. Itä-Suomen yliopistoon ja Ouluun riittänee kuusi eximiaa tai esimerkiksi MMEELL-suora.

 

2.      Pääsykoe

Todistusvalinnan lisänä säilyy valintakoe, josta saatavien pisteiden perusteella valittaville varataan kussakin hakukohteessa 49 % aloituspaikoista. Pääsykokeesta annetaan taas lisää tietoja syksymmällä, mutta odotettavissa on, että siellä testataan edelleen kemiaa, biologiaa ja fysiikkaa sekä paineensietokykyä koetilanteessa. Pääsykokeeseen kannattaa varautua, vaikka olisit kirjoittanut hyvät paperit, sillä todistusvalinnan rajat saatetaan tietää vasta pääsykokeen jälkeen.

Lukioon verrattuna lääkiksen pääsykokeessa on paljon enemmän soveltavia tehtäviä, kuin yo-kokeessa. Lukion kurssit kannattaa sisäistää ensin hyvin ja sen jälkeen siirtyä treenaamaan pääsykoetyyppisiä tehtäviä, jotta osaat käyttää kokeessa teoriaa paremmin.