Kasvatusalan opiskelu - opettajaksi tai asiantuntijaksi

Kasvatusala on yllättävän monipuolinen. Opettajien lisäksi alalle valmistuu esimerkiksi tutkijoita, koulutuksen hallinnon asiantuntijoita ja opinto-ohjaajia. Tässä postauksessa kerron mahdollisuuksista opiskella kasvatusalaa tai kasvatustiedettä ja siitä, mitä eroa näillä eri koulutusohjelmilla on.

Missä kasvatusALAA opiskellaan?

Lähes kaikki kasvatusalan koulutusohjelmat löytyvät yliopistoista. Paikkakuntia, joissa kasvatustiedettä voi opiskella yliopistossa, ovat Helsinki, Joensuu, Tampere, Oulu, Rovaniemi, Turku, Jyväskylä ja Rauma. Yleensä kaikki koulutukset kestävät viisi vuotta ja ovat maisterin tutkintoja pois lukien varhaiskasvattajat, joiden koulutus on kolmevuotinen kandin tutkinto.

Ammattikorkeakoulussa voi opiskella yhteisöpedagogiikkaa Helsingissä, Kokkolassa ja Mikkelissä. Koulutus kestää yleensä 3,5 vuotta.

Lisäksi yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa voi opiskella esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opettajaksi tai opinto-ohjaajaksi, kun on ensin käynyt alan korkeakoulututkinnon ja työkokemusta on karttunut jonkin verran. Keskityn kuitenkin tässä jutussa niihin koulutuksiin, joihin ei tarvitse alle muuta kuin lukion tai ammatillisen koulutuksen.

iStock-533229588_pieni.jpg

Opettajat

Kasvatustieteistä puhuttaessa aika monella tulee heti mieleen opettajan ammatti. Se voidaan jakaa neljään ryhmään, jotka ovat luokanopettaja, erityisopettaja, aineenopettaja ja lastentarhanopettaja.

1. Luokanopettajan

hakukohde on kaikista selkein ja se löytyy kaikista yliopistoista samalla nimellä. Luokanopettajat opettavat 1-6 -luokkia peruskoulussa ja lisäksi voivat yliopiston tarjonnasta riippuen erikoistua johonkin aineeseen syvemmin. Luokanopettajan työn ydin on opettaa lapsille elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja opetussuunnitelman mukaisesti sekä olla aktiivisesti yhteydessä perheiden sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa. Työssä pitää osata olla vähän kasvattaja, psykologi, sosiaalityöntekijä ja hyvä improvisoimaan uusissa tilanteissa!

2. Erityispedagogiikan, erityisopettajan tai erityisluokanopettajan

opintosuunnat keskittyvät erityistä tukea vaativien ryhmien kasvatukseen ja opetukseen. Erityisopettaja toimii koulussa luokanopettajien tukena ja pitää esimerkiksi yksityis- tai pienryhmätunteja lisätukea tarvitseville oppilaille. Esimerkiksi matematiikassa voidaan harjoitella hahmottamista tai äidinkielessä sanojen tunnistamista, jos ne eivät suju samaan tahtiin muiden oppilaiden kanssa. Erityisopettajalla voi olla useita kymmeniä oppilaita, joita osaa hän tapaa päivittäin ja osaa vain kerran tai pari tuen tarpeesta riippuen.

Erityisluokanopettajalla on oma ryhmä, jossa on erityistä tukea vaativia oppilaita. Ryhmä pysyy pääosin samana ja opettajan tehtävä on mukauttaa opetusta oppilaiden tarpeisiin. Erityisluokanopettajat saavat pätevyyden myös luokanopettajiksi.

Lisäksi erityispedagogiikkaa voi opiskella ilman, että suorittaa opettajan pätevyyttä. Tällöin voi työllistyä erilaisiin asiantuntijatehtäviin, koulutuksen hallinnollisiin tehtäviin tai vaikkapa tutkijaksi.

3. Aineenopettajat

opettavat nimensä mukaisesti tiettyjä aineita joko alakoulussa, yläkoulussa tai lukiossa. Alakoulussa aineenopettajat opettavat yleensä kieliä tai vaikkapa pienempien uskontokuntien tunteja, mutta yläkoulussa ja lukiossa kaikissa aineissa on aineenopettaja. Aineenopettajaksi on kaksi tapaa valmistua: joko hakee suoraan esimerkiksi kotitalousopettajaksi, matikanopettajaksi tai käsityönopettajaksi tai sitten opiskelee vaikkapa suomen kieltä ja kirjallisuutta ja hakee myöhemmin oikeutta tehdä opettajan pedagogiset opinnot. Yleensä aineenopettajalla kannattaa olla yhden sijasta kaksi opetettavaa ainetta, sillä silloin on helpompi työllistyä. Hyviä pareja ovat vaikkapa matematiikka ja fysiikka tai biologia ja maantieto.

4. Varhaiskasvattajat

toimivat lastentarhan tai esikoulun opettajina. Heidän koulutuksensa on kolmivuotinen. Työhön kuuluu sekä lasten hoitamista, että erilaisten aktiviteettien järjestämistä varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Tavoitteena on kehittää esimerkiksi lasten sosiaalisia, motorisia ja kielellisiä taitoja sille tasolle, että lapsi voi siirtyä ensimmäiselle luokalle.

Ope.jpg

 

Muut kasvatustieteen alat

Opinto-ohjaajat

Opettajien lisäksi kouluissa toimii opinto-ohjaajia, joiden tehtävä on auttaa oppilaita etenemään opinnoissa, löytämään tukea erilaisiin oppimista vaikeuttaviin haasteisiin ja ohjata heitä jatko-opintoihin. Opojen työhön kuuluu oppilaiden ja luokkien tapaamisten lisäksi erilaista hallinnollista ja suunnittelutyötä sekä perheiden kanssa yhteydenpitoa. Opoja valmistuu tällä hetkellä pääasiassa Joensuusta ja valmistuneet voivat toimia opinto-ohjaajina esimerkiksi yläkouluissa tai lukioissa.

Yhteisöpedagogit

Ammattikorkeakoulusta valmistuu yhteisöpedagogeja, jotka toimivat esimerkiksi nuorten parissa tai vaikkapa erilaisissa vapaa-ajan järjestöissä ohjaajana tai suunnittelijana.

Aikuiskasvatus-, yleinen kasvatus- ja kasvatustiede sekä elinikäinen oppiminen

Yliopistoissa on tarjolla myös useita sellaisia aloja, jotka eivät valmista suoraan mihinkään ammattiin. Näillä kaikilla kasvatustieteen koulutusohjelmilla on erilainen nimi eri yliopistoissa, mutta sisältö on hyvin pitkälle sama. Koulutusohjelmat ovat:

  • yleinen ja aikuiskasvatustiede Helsingissä

  • elinikäinen oppiminen ja kasvatus Tampereella

  • kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen asiantuntija Joensuussa

  • kasvatusala Rovaniemellä

  • kasvatustiede Oulussa ja Turussa sekä

  • kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede Jyväskylässä.

Jos ei tässä ollut vielä riittävästi sekaannusta, niin monissa kasvatustieteen maisteriohjelmissa (mukaan lukien opettajankoulutus) saa päättää pääaineeksi esimerkiksi aikuiskasvatustieteen, pedagogisen suuntauksen tai koulutuksen hallintoon painottuvat opinnot.

Näillä kasvatustieteen muilla opintosuunnilla yhteistä ovat seuraavat asiat:

  • Opinnoissa käydään läpi kasvatustieteen perusopinnot, joissa käydään läpi esimerkiksi suomalainen koulutusjärjestelmä ja sen historialliset perusteet.

  • Opinnoissa käydään läpi ajankohtaista tutkimusta ja opitaan erilaisia tutkimusmenetelmiä.

  • Opiskelija saa vaikuttaa paljon opintojen sisältöön esimerkiksi valitsemalla sivuaineet melko vapaasti. Opiskelija voi lisätä vaikkapa kauppatiedettä tai yhteiskuntatieteitä omaan tutkintoonsa.

Opiskelijalta odotetaan sitä, että hän löytää itse itseään kiinnostavat opinnot ja työtehtävät.

URATARINAT

Puskan gradun mukaan kasvatustieteilijöiden työtehtävät liittyvät hallinto-, suunnittelu- ja kehitystehtäviin ja yleisimmät ammattinimikkeet ovat suunnittelija ja asiantuntija. Moni kasvatustietelijä on kiinnostunut myös rekrytoinnista ja työhyvinvoinnista. Kyselin näiden muita kasvatustieteitä opiskelleiden koulutuksesta ja työelämästä. Tässä niistä muutama:

  1. Eräs aikuiskasvatuksen maisteri kertoi olevansa suunnittelija eräässä isossa lastensuojelujärjestössä. Sivuainena hän oli opiskellut psykologiaa ja sosiaalityötä.

  2. Toinen yleisen kasvatustieteen maisteri työskenteli ensin varhaiskasvatuksen kandiksi valmistuttuaan vuoden täysipäiväisesti lastentarhanopettajana. Hän oli jo opintojen aikana haaveillut jatko-opinnoista, joten hän haki yleisen ja aikuiskasvatuksen maisteriohjelmaan noin vuosi valmistumisen jälkeen. Yleisen kasvatustieteen tutkinnossa hänen mukaansa parasta on, että se antaa valmiuksia laajasti eri työtehtäviin, eikä se "sido" opettajan rooliin samalla tavalla kuin muut kasvatusalan koulutukset.

    Tällä hetkellä tämä kasvatustieteilijä on töissä koulutusyrityksessä, joka järjestää valmennuskursseja korkeakoulujen valintakokeisiin. Hän toimii kurssipäällikkönä, mikä tarkoittaa että vastaan tiettyjen alojen valmennuskurssien käytännön toteutuksesta sekä kehittämisestä. 

    3. Kolmas kasvatustieteilijä luki yleistä kasvatustiedettä maisteriksi asti. Hän oli ollut pitkään vapaaehtoisena ja valmentajana urheiluseurassa. Valmistumisen jälkeen hän pääsi töihin ammattikouluun vastaamaan urheiluopiston hallinnollisista tehtävistä ja koulutuksen suunnittelusta. Tämän työtehtävän saamisessa oma monipuolinen urheilutausta oli ollut iso etu! Myöhemmin hän luki vielä opinto-ohjaajan pätevyyden, jotta sai laajennettua työnkuvaansa.

iStock-1124727503.jpg

Miten kasvatustieteitä pääsee opiskelemaan?

Yliopistoihin haetaan joko pääsykokeella tai yo-todistuksella. Opettajiksi ja opinto-ohjaajiksi haluavilla on edessään myös erillinen soveltuvuuskoe huolimatta siitä, onko päässyt haussa jatkoon pääsykokeen vai yo-todistuksen perusteella. Kuusi kymmenestä opiskelijasta valitaan yliopistoon todistuksen perusteella pois lukien Tampereen elinikäisen oppimisen ohjelma, johon neljä kymmenestä valitaan todistuksella. Ammattikorkeakouluun voi päästä sisään joko AMK-valintakokeen kautta tai ammatillisen koulutuksen arvosanojen tai yo-todistuksen perusteella.

Tervetuloa alalle!