Erikoislukiot

Mikä on erikoislukio?

Lukion erityinen koulutustehtävä tarkoittaa opetusta, jossa olennaisessa määrin painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta tai opintokokonaisuutta ja voidaan poiketa lukiokoulutusta koskevista säännöksistä ja määräyksistä.

- Opetus- ja kulttuuriministeriö

*Lista erikoislukioista alla!

Kutsun tässä blogissa erityisen koulutustehtävän saaneita lukioita erikoislukioiksi. Erikoislukioissa painotetaan siis tiettyjä aineita, eli kurssimäärä on erilainen, kuin tavallisissa lukioissa. Tyypillisiä painotuksia ovat esimerkiksi luonnontieteet, liikunta tai erilaiset taiteet. Erikoislukiossa voi olla sekä tavallinen lukio eli yleislinja, että painotettu linja.

Erikseen on mainittava myös lukiot, joissa yleislinjalla voi ottaa jostain aineesta ylimääräisiä kursseja. Tällöin kurssit ovat kuitenkin ekstraa normaalin lukion päälle eikä opiskelija saa jättää muiden aineiden kursseja pois. Esimerkkinä tästä on vaikkapa Kuninkaantien lukio Espoossa, jonka painotusalueena on media ja tietotekniikka. Näitä lukioita ei kuitenkaan käsitellä tässä jutussa.

Miksi erikoislukioon?

Jos on kiinnostunut tietyistä aineista, joihin haluaa panostaa normaalia enemmän, erityislukiossa siihen on mahdollisuus. Jos harrastaa jotakin urheilulajia tosissaan, urheilulukion aikataulut antavat myöten aamutreeneille ja kisamatkoille. Esimeriksi lääketieteelliseen tai insinöörialoille hakeville taas luonnontiedepainotuksesta on hyötyä, sillä monipuolisempi opiskelu parantaa mahdollisuuksia ylioppilaskokeissa ja yliopiston pääsykokeissa.

Luonnontiedelinjoilla on yleensä korkeat keskiarvorajat. Yhteiskuntapolitiikka-nimisessä julkaisussa olleessa tutkimuksessa ei löydetty yhteyttä sen välillä, että korkean keskiarvon lukioista pääsisi yleislinjalta useampi ihminen yliopistoon, kuin muista lukioista (vuodet 2000-2008: Etelä-Tapiolan lukio, Helsingin normaalilyseon lukio (Norssi), Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun lukio (Viikki), Mäkelänrinteen lukio (Märsky) ja Ressun lukio). Painotetuista linjoista tätä tutkimusta ei ole kuitenkaan erikseen tehty.

Hakeminen_pieni.jpg

Mitä vaihtoehtoja on ja miten niihin pääsee?

Esittelen tässä kaikki erikoislukioiden linjat, jotka on mahdollista valita. Lukioihin haetaan yhteishaussa keväisin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö: Koonti erityisistä koulutustehtävistä 1.8.2018 lukien

Myönnetyt erityiset koulutustehtävät (lukiota)

  • IB-opetus 16

  • Ilmaisutaito 3

  • Kielet 5

  • Kuvataide 6

  • Musiikki 13

  • Urheilu 15

  • Matematiikka ja luonnontieteet 15

  • Yrittäjyys 2

Yhteensä 75 lukiota

Suomessa toimii myös useita Steiner-lukioita, joissa opiskellaan hiukan eri tavalla, kun normaalissa lukiossa. Opetuksessa painottuvat taito- ja taideaineet sekä itsenäinen ajattelu. Kolmessa näistä lukioista on käytössä normaalin lukion opetussuunnitelmasta poikkeava kurssikokonaisuus. Lisäksi laskisin erikoilukioihin vielä mukaan etälukion, jossa tehdään ihan normaali lukion oppimäärä. Etälukio toimii siis kokonaan netissä, pois lukien kirjoitukset, jotka pitää tehdä jossakin lukiossa paikan päällä.

Musiikki JA TANSSI

Musiikki- tai tanssilukioon pääseminen vaatii yleensä harrastustaustaa. Toisissa lukioissa opiskelija keskittyy tiiviisti oman instrumenttinsa hallintaan ja toisissa taas keskitytään monipuolisemmin erilaisiin musikaalisiin taitoihin. Peruskoulun päättötodistuksen lisäksi sisäänpääsyyn voi vaikuttaa haastattelu, harrastuneisuus tai pääsykoe.

Urheilu

Urheilulukiossa opiskelija käy lukiota oman lajinsa ehdoilla. Valmennus kuuluu koulupäivän ohjelmaan ja joustava opiskelu mahdollistaa lukion suorittamisen neljään vuoteen, jos opiskelija haluaa panostaa urheiluun täysillä. Sisäänpääsyyn vaikuttaa oma menestys urheilijana sekä todistus. Esimerkiksi Sammon keskuslukiossa edellytetään, että lukuaineiden keskiarvo on vähintään 7,5. Pisteitä saa sen mukaan, onko esimerkiksi MM-, SM- vai harrastelijatason urheilija.

Matematiikka ja luonnontieteet

Luonnontiedelukioihin haetaan yleensä pääsykokeella tai painotetulla keskiarvolla, eli esimerkiksi matematiikan numero vaikuttaa enemmän sisäänpääsyyn, kuin historian numero. Opinnoissa on enemmän luonnontieteellisiä aineita, kun taas muita kursseja on voitu karsia pois. Esimerkiksi Turun Suomalaisen yhteiskoulun lukiossa on tarjolla luonnontieteen kursseja lähes 60, esimerkiksi astrofysiikkaa, kaupunkimaantiedettä, ympäristökemiaa ja meribiologiaa.

Yrittäjyys

Yrittäjyys näkyy esimerkiksi mahdollisuutena perustaa oma harjoitusyritys lukion aikana sekä tutustua erilaisiin yrityksiin. Ylöjärven lukion yrittäjyyslinjalle valitaan peruskoulun päättötodistuksen keskiarvon ja ennakkotehtävästä saatujen pisteiden perusteella. Lauttasaaren lukiossa puolet hakupisteistä määräytyy peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvon perusteella ja puolet pääsykokeen perusteella. Lisäksi oppilaiden tulee tehdä lyhyt esittelyvideo.

IB

Englanninkielisellä linjalla opiskellaan kolmivuotinen kansainvälinen ylioppilastutkinto, josta ensimmäinen vuosi on valmistavaa opetusta. Koulussa opiskellaan kuutta ainetta, jotka ovat kaksi kieltä, matematiikka, jokin luonnontiedeaine, yhteiskunnallinen aine ja yksi valinnainen aine. Linjalle haetaan pääsykokeen kautta, jossa testataan yleensä englannin kielen taitoa sekä matematiikkaa. Lisäksi katsotaan todistuksen keskiarvoa. Esimerkiksi Tampereella vaaditaan peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoksi 8,2.

Ilmaisutaito

Ilmaisutaidon lukiot painottavat opinnoissaan esimerkiksi teatteritaidetta, valokuvaamista tai esiintymistä. Esimerkiksi Tampereen TYKkiin haetaan peruskoulun päättötodistuksen ja harrastuksien yhteispisteillä.

KielET

Kieliin painottuvilla linjoilla opiskellaan joko koulun omalla kielellä tai kaksikielisesti. Esimerkiksi Englantilaisessa koulussa opiskellaan suomeksi ja englanniksi, joten myös pääsykokeessa testataan molempia kieliä. Sisäänpääsyyn vaikuttaa myös todistuksen arvosanat.

Kuvataide

Kuvataidelukioissa opiskelijat saavat opetusta esimerkiksi maalaamisessa, piirtämisessä, muotoilussa ja valokuvauksessa. Lukioiden painotukset ja erilaiset linjat vaihtelevat jonkin verran, eli niihin kannattaa tutustua hyvin etukäteen.

Kuvataidelukioon haetaan yleensä päättötodistuksen keskiarvolla ja pääsykokeella tai näytetöillä. Esimerkiksi Lapinlahden kuvataidelukioon sai pisteitä seuraavasti:

  • Peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo vähintään 7.0 (7-10 pistettä)

  • Ainevalintakortista ja näytetöistä ilmenevä kiinnostus ja kuvallinen osaaminen (1-10 pistettä)

Kaikki erikoislukiot aiheittain:

Urheilu

  • Helsinki: Mäkelänrinteen lukio

  • Helsinki: Brändön lukio

  • Helsinki: Pohjois-Haagan yhteiskoulun lukio

  • Lahti: Lahden lyseo

  • Tampere: Sammon keskuslukio

  • Turku: Kerttulin lukio

  • Kuopio: Kuopion klassillinen lukio

  • Oulu: Kastellin lukio

  • Joensuu: Joensuun yhteiskoulun lukio

  • Rovaniemi: Ounasvaaran lukio

  • Pori: Porin suomalaisen yhteislyseon lukio

  • Sotkamo: Sotkamon lukio

  • Kuortane: Kuortaneen lukio

  • Vöyri: Vörå samgymnasium

  • Jyväskylä: Schildtin lukio

Matematiikka ja luonnontieteet

  • Helsinki: Helsingin luonnontiedelukio

  • Helsinki: Tölö gymnasium

  • Helsinki: Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio

  • Espoo: Olarin lukio

  • Vantaa: Martinlaakson lukio

  • Lahti: Lahden lyseo

  • Tampere: Tampereen klassillinen lukio

  • Turku: Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

  • Turku: Kerttulin lukio

  • Pori: Porin suomalaisen yhteislyseon lukio

  • Seinäjoki: Nurmon lukio

  • Kokkola: Kokkolan suomalainen lukio

  • Hyvinkää: Hyvinkään Sveitsin lukio

  • Järvenpää: Järvenpään lukio

  • Hämeenlinna: Tavastian lukio

Yrittäjyyteen painottuva opetus

  • Helsinki: Kansainvälisen liiketoiminnan lukio

  • Ylöjärvi: Ylöjärven lukio

Steiner-lukiot

  • Helsinki

  • Lahti

  • Tampere

IB-opetus (englanniksi)

  • Helsinki: Ressun lukio

  • Helsinki: Helsingin kansainvälinen koulu

  • Helsinki: Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu

  • Espoo: Etelä-Tapiolan lukio

  • Espoo: Mattlidens gymnasium

  • Vantaa: Tikkurilan lukio

  • Lahti: Kannaksen lukio

  • Tampere: Tampereen lyseon lukio

  • Turku: Turun normaalikoulun lukio

  • Kuopio: Kuopion Lyseon lukio

  • Oulu: Oulun Lyseon lukio

  • Joensuu: Joensuun lyseon lukio

  • Rovaniemi: Lyseonpuiston lukio

  • Imatra: Imatran yhteislukio

  • Jyväskylä: Jyväskylän Lyseon lukio

  • Vaasa: Vasa övningsskolas gymnasium

Ilmaisutaito

  • Helsinki: Kallion lukio

  • Turku: Turun klassillinen lukio

  • Tampere: Tampereen yhteiskoulun lukio

Kielet

  • Helsinki: Englantilainen koulu

  • Helsinki: Helsingin ranskalais-suomalainen koulu

  • Helsinki: Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu

  • Helsinki: Suomalais-venäläinen koulu

  • Lappeenranta Itä-Suomen suomalais-venäläinen koulu

Kuvataide

  • Helsinki: Helsingin kuvataidelukio

  • Helsinki: Tölö gymnasium

  • Lahti: Kannaksen lukio

  • Tampere: Tammerkosken lukio

  • Savonlinna: Savonlinnan Taidelukio

  • Lapinlahti: Lapinlahden lukio ja Kuvataidelukio

Musiikkiin ja/ tai tanssiin painottuva opetus

iStock-996742098.jpg
  • Helsinki: Sibelius-lukio

  • Helsinki: Tölö gymnasium

  • Espoo: Tapiolan lukio

  • Vantaa: Vaskivuoren lukio

  • Lahti: Tiirismaan lukio

  • Tampere: Hatanpään lukio

  • Turku: Puolalanmäen lukio

  • Kuopio: Kuopion taidelukio Lumit

  • Oulu: Madetojan musiikkilukio

  • Savonlinna: Savonlinnan Taidelukio

  • Kajaani: Kajaanin lukio

  • Kaustinen: Kaustisen musiikkilukio

  • Jyväskylä: Schildtin lukio

Katso järjestäjäkohtainen koonti täältä.

Tässä olivat siis vain erityistä opetussuunnitelmaa käyttävät lukiot. Monet lukiot, joissa on vain yleislinja, tarjoavat opiskelijoille esimerkiksi ylimääräisiä taiteiden ja luonnontieteiden kursseja. Näitä lukioita voidaan kutsua siis painotetuiksi lukioiksi. Näissä painotetuissa lukioissa ei jätetä kuitenkaan mitään pakollisia kursseja pois, ja siksi niitä ei käsitelty tässä blogitekstissä.