Hakeminen

Ylioppilastutkinto pähkinänkuoressa

Mitkä aineet lukiossa kannattaa valita? Miten ylioppilastutkinto pitää ja kannattaa rakentaa?

Lukiossa opiskellaan monipuolisesti eri aineita ja lopuksi pidetään suuret loppukokeet eli ylioppilaskirjoitukset, joissa testataan oman osaamisen taso. Melkein kaikista aineista pitää käydä pakolliset kurssit, mutta niistä aineista, mitä kirjoittaa, kannattaa ehdottomasti käydä myös kaikki syventävät kurssit ja katsoa, tarjoaako lukio myös soveltavia, eli ylimääräisiä kursseja aiheeseen liittyen.

Mitä siellä ylioppilaskokeissa sitten pitää kirjoittaa? Lukiossa voi valita melko vapaasti kirjoitettavaksi ne aineet, mitkä itseä kiinnostaa. Ylioppilastutkinnossa täytyy suorittaa vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on pakollinen kaikille. Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeet järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielissä. Suomen ja ruotsin kielissä voidaan järjestää äidinkieleltään suomen- ja ruotsinkielisille tarkoitettujen kokeiden lisäksi kokeet, jotka perustuvat suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärään. Kolme muuta pakollista koetta opiskelija voi valita seuraavista:

alphabet-3704805_960_720.png
  1. toisen kotimaisen kielen koe (suomi tai ruotsi)

  2. vieraan kielen koe

  3. matematiikan koe

  4. reaalikoe eli kaikki muut aineet

Jos aloitat kirjoittamisen vuonna 2022, sinun on suoritettava vähintään viisi koetta.

 

Mitä kannattaa kirjoittaa?

Opiskelijavalinnoissa yo-todistuksella on paljon merkitystä sille, mihin pääsee opiskelemaan lukion jälkeen. Yo-todistuksesta saa siis pisteet, jolla haetaan yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Jos pisteet eivät riitä todistusvalintaan, opiskelija hakee sisään korkeakouluun pääsykokeella.

AMK-pisteytys, kuva: Opintopolku

Kaikkiin ammattikorkeakoulun todistusvalintoihin on samat pisteytykset. Yo-todistuksessa pitää olla äikkä, matikka ja kieli, kaksi muuta ainetta saat valita itse. Pitkästä kielestä ja pitkästä matikasta saat enemmän pisteitä, kuin lyhyistä tai keskipitkistä aineista.

Ammattikorkeakouluun hakeville suosittelen siis vähintään viittä ainetta, jotka olisivat äikkä, kieli ja matikka pitkänä, jos se sujuu, sekä lisäksi kaksi vapaavalintaista ainetta.

Yliopistoissa aineiden pisteytys vaihtelee paljon eri alojen välillä. Pisteitä saa yleensä neljästä, viidestä tai kuudesta aineesta. Kaikille aloille saa pisteitä hyvin sujuvasta äikästä ja matikasta, eli niihin kannattaa panostaa erityisesti. Lisäksi pitkästä kielestä tulee hyvin pisteitä eri aloille. Jos tiedät, mihin aiot hakea, niin katso pisteytystaulukosta, monestako aineesta saat pisteitä ja mitkä niistä on pakollisia. Esimerkiksi lääkikseen pyrkijän kannattaa kirjoittaa kuusi ainetta, jotka hän valitsee taulukosta sen mukaan, mikä on pakollista ja mikä sujuu hyvin.

Täältä voit katsoa eri aineiden pisteet sinua kiinnostaviin koulutuksiin.

Jos et vielä tiedä, mihin aiot hakea, niin suosittelisin seuraavaa tutkinnon rakennetta:

Äikkä, kieli ja matikka pitkänä ja kaksi sellaista ainetta, joista saa pisteitä sinua kiinnostaville aloille. Esimerkiksi terveystiedosta ei saa kunnolla pisteitä juuri missään, mutta fysiikalla on iso painoarvo monella alalla. Valitse kuitenkin ne aineet jotka sujuu, koska fysiikan A:lla ei tee juuri mitään.

Todennäköisesti vuosina 2020 ja 2021 opiskelijavalinnat tehdään samalla tavalla, mutta vuonna 2022 pisteytyksiä saatetaan muuttaa, eli jos olet hakemassa jatko-opintoihin vasta silloin, niin varaudu pieniin muutoksiin.

IMG_0727.jpg

Missä järjestyksessä kannattaa kirjoittaa?

Kirjoituksia, eli kokeita, voi tehdä kahdesti vuodessa keväisin ja syksyisin. Ylioppilastutkinnon pakolliset kokeet pitää tehdä kolmena peräkkäisenä kertana, esimerkiksi kevät – syksy – kevät. Koepäiviä on aina syksyllä tai keväällä yhdeksän kerrallaan, eli yhden aineen kokeelle on varattu yksi päivä. Kun mietit, miten jaat kaikki kokeet näille kolmelle syksyn tai kevään kerralle, niin mieti ensin, miten ehdit tehdä kaikki pakolliset ja syventävät kurssit ennen ylppäreitä. Katso sitten ylioppilastutkinnon koepäivistä, että mitä aineita voi kirjoittaa milloinkin. Esimerkiksi biologia ja psykologia on samana koepäivänä, niin niitä ei voi kirjoittaa samaan aikaan.

Josolisin kirjoittamassa nämä viisi ainetta, niin jakaisin ne näin (P= pakollinen):

pii.png

3. Syksy: Biologia

3. Syksy: Pitkä enkku P

3. Kevät: Äikkä P

3. Kevät: Pitkä matikka P

3. Kevät: Kemia P

Syksyyn kannattaa ottaa sellaisia aineita, joita jaksat lukea enemmän kesällä itsenäisesti, jotka sujuvat jo erittäin hyvin tai jotka saavat mennä hieman huonommin. Syksyllä ei aina ole lukulomaa, eli elintärkeitä aineita ei kannata jättää sinne. Keväällä kannattaa sitten käyttää abikurssit sekä lukuloma hyödyksi ja panostaa pakollisiin aineisiin.

Jatkossa hyväksyttyjä kokeita voi jatkossa uusia rajoituksetta ja tutkintoon voi lisätä uusia aineita, eli jos valmistut tuolloin 3. vuoden keväällä, niin voit syksyllä jatkaa kirjoitusurakkaa, vaikka olisitkin valmistunut jo lukiosta.

Millaisella todistuksella pääsi oikikseen 2019?

Oikeustieteen todistusvalinnan tulokset julkaistiin 26.6. Todistusvalinnan raja oli todella tiukka, sillä tarjolla olevista 522:sta opiskelupaikasta vain 110 oli yo-todistuksella jaettavia paikkoja. Vain joka viides sisään päässeistä valittiin todistuksella.

Alla on lista, kuinka monta oikeustieteen opiskelupaikkaa kussakin yliopistossa jaettiin todistuksella kaikista aloituspaikoista:

  • Rovaniemi 30/140

  • Joensuu 10/50

  • Helsinki 35/177

  • Vaasa 5/25

  • Turku 30/130

Todistuksen pisteytys

Pakollisen äidinkielen lisäksi todistusvalinnassa pisteytettiin neljä muuta ainetta, joista kaksi sai olla pitkiä. Loput pitkät aineet pisteytettiin keskipitkän aineen pistemäärän mukaisesti.

Oikis_pisteytys_2019_opintopolku.PNG

 Kuva: opintopolku.fi

Ilman laudaturia päätyi pääsykoekiintiöön

Jotta tuli valituksi yo-todistuksella yliopistoon, tuli todistuksestä löytyä vähintään 1 laudatur. Helsinkiin vaadittiin lähes täydet pisteet, sillä arvosanojen joukossa sai olla vain yksi eximia.

Oikis_pisteytys_2019_rajat.PNG

Onnea uusille opiskelijoille ja muistakaa perehtyä oikiksen peruskirjallisuuteen ennen opintojen alkua, jos ette valmistautuneet pääsykokeeseen!

Lähde: www.oikeustieteet.fi

Mikä muuttuu ensi vuonna?

Vuonna 2020 todistuksen pisteytyksessä kaikki aineet eivät enää ole yhtä arvokkaita. Nyt mistä tahansa reaalista on saanut saman verran pisteitä, kun taas jatkossa esimerkiksi fysiikasta saa 26,5 pistettä ja terveystiedosta 17,3 pistettä. Lisäksi tänä vuonna todistuksella pääsi noin 20% sisään oikikseen, mutta ensi vuonna todistuksella menee sisään jo 40%. Pisteraja tippunee siis hieman ensi vuonna, kun todistuspisteiden ehdot tiukentuvat ja sisään otetaan kaksinkertainen määrä todistuksen perusteella. Suosittelen kuitenkin panostamaan kirjoituksiin ja pääsykokeeseen täysillä, sillä helppoa oikikseen pääsy ei tule olemaan!

Lukioiden keskiarvorajat 2019

Millaisella todistuksella pääsee mihinkin lukioon? Moni kaupunki on ottanut sen linjan, että peruskoulun päättötodistuksen keskiarvon pitää olla vähintään 7, jotta voi jatkaa opiskelua lukiossa. Alla lista isoimpien kaupunkien lukioista keskiarvon mukaan! Jutun lopussa myös ohjeet ysiluokan päättötodistuksen keskiarvon laskemiseen.

todistusvalinnat_pieni.jpg

9______________________________

Helsinki, Ressun lukio 9,32

Turku, TSYK luonnontiedelinja 9,22

Espoo, Kuninkaantien lukio 9,15

Joensuu, Normaalikoulun matemaattis-luonnontieteellinen linja 9,08

Turku, Puolalanmäen lukio 9,08

8______________________________

Espoo, Tapiolan lukio 8,92

Tampere, Tampereen lyseon lukio 8,92

Espoo, Otaniemen lukio 8,83

Oulu, Lyseon lukio 8,67

Oulu, SYL 8,67

Kauniainen, Kauniaisten lukio 8,62

Tampere, Normaalikoulun lukio 8,62

Espoo, Haukilahden lukio 8,58

Oulu, Kastellin lukio 8,58

Tampere, Klassillinen lukio 8,58

Kuopio, Kuopion Lyseon lukio 8,5

Oulu, Oulun normaalikoulun lukio 8,5

Espoo, Espoonlahden lukio 8,42

Vantaa, Sotungin lukio 8,33

Joensuu, Lyseon lukio 8,25

Joensuu, Normaalikoulun lukio 8,25

Oulu, Laanilan lukio 8,25

Vantaa, Tikkurilan lukio 8,25

Vantaa, Vaskivuoren lukio 8,25

Kuopio, Kuopion klassillinen lukio 8,17

Joensuu, Yhteiskoulun lukio 8,08

Vantaa, Martinlaakson lukio 8,08

Espoo, Viherlaakson lukio 8

Lahti, Lyseon lukio 8

7______________________________

Kuopio, Kallaveden lukio 7,83

Oulu, Merikosken lukio 7,83

Espoo, Espoon yhteislyseon lukio 7,77

Espoo, Kaitaan lukio 7,75

Espoo, Leppävaaran lukio 7,75

Turku, Luostarivuoren lyseon lukio 7,73

Oulu, Pateniemen lukio 7,67

Kuopio, taidelukio Lumit 7,58

Vantaa, Lumon lukio 7,58

Lahti, Tiirismaan lukio 7,5

Oulu, Kiimingin lukio 7,5

Oulu, Oulunsalon lukio 7,5

Helsinki, Vuosaaren lukio 7,42

Vantaa, Helsinge gymnasium 7,33

Oulu, Svenska Privatskolan i Uleåborg 7,31

Oulu, Haukiputaan lukio 7,25

Kuopio, Nilsiän lukio 7,08

Kuopio, Juankosken lukio 7

Lahti, Kannaksen lukio 7

Lahti, Lahden yhteiskoulun lukio 7

6______________________________

Oulu, Steinerkoulu 6,76

iStock-996742098.jpg

Todistuksen keskiarvon laskeminen

Jaa saamasi luku kaikkien arvosanojen määrällä: esimerkiksi jos olet laskenut 12 aineen arvosanat yhteen, jaat jaat arvosanojen summan luvulla 12. Tässä linkki laskuriin, jota voit käyttää apuna keskiarvon laskemisessa.

Joissakin lukioissa painotetaan tiettyjä aineita, eli muista katsoa pisteytysohje lukion omilta sivuilta. Esimerkiksi liikunta- ja taidepainotteisissa lukioissa voi olla painotetun arvosanan lisäksi myös pääsykoe.

Laske yhteen seuraavien aineiden arvosanat:

  • äidinkieli ja kirjallisuus

  • toinen kotimainen kieli

  • vieraat kielet

  • uskonto tai elämänkatsomustieto

  • historia

  • yhteiskuntaoppi

  • matematiikka

  • fysiikka

  • kemia

  • biologia

  • terveystieto

  • maantieto

Pitkä vai lyhyt matematiikka?

Lukioissa ja korkeakouluissa matematiikan painoarvo kasvaa ja kasvaa. Kannattaako lukea pitkää vai lyhyttä matikkaa? Entä jos se ei suju?

Useissa medioissa on viime aikoina keskusteltu matematiikan opiskelusta lukiossa. Pitkä matematiikka on lukion työläimpiä aineita ja siksi se antaa suhteellisen suuren määrän pisteitä ensi kevään todistusvalinnoissa. Ensi vuodesta alkaen noin puolet hakijoista valitaan korkeakouluun todistuksen perusteella ja etenkin yliopistoissa ylioppilastodistuksen merkitys ja siten myös pitkän matematiikan painoarvo on suuri. Pitkän matematiikan tärkeyttä jatko-opintojen kannalta on perusteltu laajan oppimäärän lisäksi mm. matematiikan yhteydellä kehittyneempiin ajattelutaitoihin ja suomalaisten yritysten tarpeilla saada lisää matemaattisia osaajia.

BanneriYoutube_pieni.jpg

Pitkän matematiikan kirjoittajien määrä kasvaa

Pari vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että yhdeksän kymmenestä pitkän matikan kirjoittajista pääsee yliopistoon. Joka kolmas lukiolainen kirjoitti tuolloin pitkän matematiikan, viime vuosien tarkkoja tilastoja ei ole saatavilla.

Joka viides jättää edelleen matikan kirjoittamatta kokonaan, mutta lyhyen matikan kirjoittajat ovat alkaneet siirtyä pitkän matikan puolelle. Tämä näkyy romahduksena tämän kevään lyhyen matikan kirjoitusmäärissä ja hienoisena nousuna pitkän matikan kokelaiden määrässä. On myös mahdollista, että pitkän matikan korottajien määrä on alkanut nousta. Jos syksyllä ei tule ryntäystä lyhyen matikan kokeeseen, voidaan aika varmaksi sanoa, että todistusvalinnat ovat saaneet aikaan jonkinlaisen kirjoitusaallon pitkässä matikassa.

Kirjoittajat lyhyt matikka kevät

  • 2017: 11 898

  • 2018: 11 934

  • 2019: 9 349

Kirjoittajat pitkä matikka kevät

Matematiikan opetuksen taso kärsii

Hesari uutisoi pitkän matematiikan opiskelusta (26.5.) jutussa, jossa opettaja Timo Salminen kritisoi korkeakoulujen todistusvalintojen pisteytystä. Liian moni ottaa hänen mukaansa lukiossa pitkän matikan, vaikka motivaatio ei ole ihan kunnossa. Pitkästä matikasta on tullut osalle lukiolaisista pakkopullaa, joka on pakko valita lyhyen matikan sijaan tulevan koulutuksen takaamiseksi. Matikan opetus kärsii, kun motivoituneet ja lahjakkaat opiskelijat ovat samoissa ryhmissä niiden kanssa, jotka eivät oikeasti haluaisi lukea pitkää matikkaa tai eivät pysy opetuksessa mukana.

Iltalehdessä oli viime viikolla (30.5.) jopa pääkirjoitus matematiikan tärkeydestä, kun korkeakoulujen todistusvalinnat muuttuvat ensi keväänä.

’’-jos oppilas haluaa lukion jälkeen lukemaan englantia tai historiaa, hänen kannattaa kirjoittaa pitkä matematiikka hyvin arvosanoin, jos haluaa olla varma opiskelupaikastaan.’’

Valitettavasti tämä on totta ja lisäksi myös fysiikka nousee pisteissä esille. Tämä on ihan järjetöntä, sillä luulisi, että historian opiskelijan olisi hyvä osata esimerkiksi yhteiskuntaoppia paremmin, kuin fysiikkaa.

Samana päivänä Iltalehden kanssa myös Iltasanomissa oli matematiikasta pääkirjoitus. Sipilän hallitus, Grahn-Laasonen ja elinkeinoelämä mainittu! Kirjoittajan huolena oli, että pitkää matikkaa lukevat sellaiset, joiden intressit ovat jossain ihan muualla, kuin teknologia-alalla. Suomalaisten yleissivistys kärsii, kun kaikki pakotetaan samaan matemaattiseen muottiin.

Kaikkia näitä kannanottoja ajatellen pulassa ovat ne, jotka lukevat nyt pitkää matikkaa ilman motivaatiota, riittävää matemaattista lahjakkuutta tai ilman kunnollista osaamispohjaa peruskoulusta. Useampi turhautuu tunneilla –ne, jotka eivät pysy opetuksessa mukana, ja ne, joille vaatimustaso on liian helppo.

numerot_matematiikka.jpg

Tutustu alaan ja panosta kiinnostaviin aineisiin

Tulevissa todistusvalinnoissa turpiin tulevat ottamaan matematiikassa heikkoja olevien lisäksi ne opiskelijat, jotka painottavat lukiossa matemaattisia aineita ja pääsevät opiskelemaan yo-todistuksella esimerkiksi yhteiskuntatieteellisille tai humanistisille aloille. Ensimmäisen tenttisyksyn jälkeen on varmaankin ihan selvää, että jos ei ole lukenut alaan liittyviä aineita lukiossa, eikä ole joutunut perehtymään pääsykoetta varten alaan liittyvään kirjallisuuteen, tenttiminen tulee olemaan joko a) erittäin vaikeaa tai b) huomio siitä, että ala ei kiinnostakaan. Heihei, ensikertalaiskiintiö.

Tilanne näyttää nyt siltä, että pitkän matikan kirjoittajien osuus tulee kasvamaan lukioissa, korkeakouluihin mennään yhä enemmän yo-todistuksilla sisään ja kaikki tuntuvat unohtaneen, että monen alan pääsykokeissa mitataan matemaattisten taitojen lisäksi yleissivistystä ja aineistonhallintaa, mikä vaatii lisäksi alakohtaista osaamista. Valitse siis lukiossa ne aineet, jotka sua oikeasti kiinnostaa ja joissa voit oikeasti pärjätä riittävän hyvin!

Kauppatieteiden todistusvalinnan tulokset 2019

Tänään aamulla kauppatieteelliseen hakeneet ovat saaneet tietää, pääsivätkö he yo-todistuksen arvosanojen perusteella opiskelemaan. Osa opiskelijoista peruu vielä opiskelupaikkansa tai pääsee pääsykokeella opiskelemaan mieluisampaan vaihtoehtoon, minkä vuoksi pisterajat laskevat vielä kesän aikana!

Tässä tämän ja viimevuoden pisterajat sekä arvio siitä, miltä lopulliset pisterajat voisivat näyttää sen jälkeen, kun kaikki ovat hyväksyneet opiskelupaikkansa.

todistus_kauppis.PNG

Millaisella todistuksella pääsee opiskelemaan?

Todistuvalinnassa katsotaan viisi koetta: äidinkielen, enemmän pisteitä antavan matematiikan ja kielen (pitkä oppimäärä) koe sekä kaksi muuta parhaimmat pisteet antavaa koetta.

kauppis_pisteet_aineet.PNG

Aaltoon tarvittiin minimissään yksi laudatur 29.5. tulleiden tulosten mukaan. Aaltoon vaadittavat pisteet (34) voisivat muodostua seuraavalla tavalla:

  • Äidinkieli E

  • Pitkä matematiikka L

  • Pitkä kieli E

  • Muu aine L

  • Muu aine E

    =35 pistettä

  • Äidinkieli L

  • Lyhyt matematiikka L

  • Pitkä kieli E

  • Muu aine L

  • Muu aine E

    =34 pistettä

28 pistettä sai kasaan esimerkiksi seuraavanlaisilla papereilla:

  • Äidinkieli E

  • Pitkä matematiikka E

  • Pitkä kieli M

  • ·Muu aine E

  • Muu aine M

  • Äidinkieli L

  • Lyhyt matematiikka E

  • Pitkä kieli E

  • Muu aine E

  • Muu aine M

iStock-1124727503.jpg

Kauppiksen todistusvalinnat muuttuvat 2020

Ensi vuonna todistuksen pisteytys muuttuu ja arvioitaviin aineisiin tulee pieniä muutoksia. Jatkossa matematiikka tulee olla hyväksytysti suoritettu, jotta hakija voidaan valita todistuksen perusteella opiskelemaan. Lisäksi arvioitavan kielen vaatimukset muuttuvat, kun myös keskipitkät ja lyhyet kielet otetaan huomioon parhaat pisteet antavan kielen pisteytyksessä.

Eniten pisteitä laudaturista tuottaa pitkä matematiikka (36,1) ja sen jälkeen äidinkieli (33,0). Seuraavaksi eniten pisteitä saa lyhyestä matematiikasta ja pitkistä kielistä (28,3). Fysiikka on tulevalle kauppislaiselle arvokkaampi aine, kuin vaikkapa historia tai yhteiskuntaoppi.

Ammattikorkeakoulujen uusi valintakoe

Ammattikorkeakoulujen valintakokeet uudistuvat syksyllä 2019. Pääsykokeesta tulee useimmilla aloilla kokonaan sähköinen, poikkeuksena on esimerkiksi Poliisiammattikorkeakoulu, jossa säilyy oma valintakoe. Jatkossa koe tehdään valvotusti ammattikorkeakoulun tiloissa omalla tietokoneella.

iStock-968809100.jpg

Valintakoeryhmät

Uudessa kokeessa tulee olemaan kuusi eri valintakoeryhmää:

  1. tekniikan ala

  2. luonnonvara-ala

  3. liiketalous ja tietojenkäsittely

  4. matkailu-, ravintola- ja talousala

  5. sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kauneudenhoitoala

  6. humanistinen ala ja kasvatusala

Hakijan tulee osallistua vain yhteen valintakokeeseen, jos hän hakee useampaan samassa ryhmässä olevaan koulutukseen.

Valintakokeen sisältö syksyllä 2019

Kokeita varten ei enää tarvitse lukea ennakkoaineistoa. Jokaisessa valintakoeryhmän kokeessa testataan päätöksentekotaitoja sekä kieli- ja viestintätaitoja. Hakijoita testataan esimerkiksi loogisen päättelyn ja ongelmanratkaisun tehtävillä. Kokeessa jaetaan todennäköisesti kirjallista aineistoa, jonka pohjalta vastataan esimerkiksi monivalintakysymyksiin. Tällä varmistetaan hakijoilta riittävä opiskelukielen taito. Englannin kieltä kaavaillaan pakolliseksi osa-alueeksi kaikkiin valintakoeryhmiin, mutta lopullisista päätöksistä tiedotetaan myöhemmin.

Matemaattisia taitoja testataan muilla, paitsi humanistisella ja kasvatusalalla. Joillakin aloilla kokeessa testataan vain perusmatematiikan osaamista, kun taas osalla aloista vaaditaan matematiikan teorian soveltamista. Tekniikan alalla matemaattis-luonnontieteelliset taidot kuuluvat valintakokeen sisältöihin. Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kauneudenhoitoalalla sekä humanistisella alalla käytetään sähköistä eettisten taitojen testiä, eli siellä ei tule olemaan ollenkaan soveltuvuuskokeita, kuten haastattelua. Tarkemmat valintakoetiedot ilmoitetaan Opintopolussa kesän aikana.

Pyrkiminen keväällä 2020

Ammattikorkeakoulujen uuden valintakokeen suunnittelu on vielä kesken ja se etenee vaiheittain. Kevään 2020 koetta parannellaan tämän syksyn kokeen pohjalta ja siihen lisätään vielä uusia osaamisalueita. Ehdotettuja sisältöjä ovat vuorovaikutustaidot, tieto alasta, itseohjautuvuus, eettisyys ja IT-taidot. Keväällä 2020 tulevat käyttöön myös uudet todistusvalinnan pisteytysmallit. Jatkossa ylioppilastodistuksella ja ammattikoulun päättötodistuksella voi pyrkiä ammattikorkeakouluun ilman valintakoetta, lukuun ottamatta kulttuurialaa ja Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkin koulutusta. Ennen 1.8.2015 ammattikoulusta valmistuneet tai näyttötutkinnon tehneet eivät voi hakea todistuksella korkeakouluun.