Ammattikorkeakoulu

Pitkä vai lyhyt matematiikka?

Lukioissa ja korkeakouluissa matematiikan painoarvo kasvaa ja kasvaa. Kannattaako lukea pitkää vai lyhyttä matikkaa? Entä jos se ei suju?

Useissa medioissa on viime aikoina keskusteltu matematiikan opiskelusta lukiossa. Pitkä matematiikka on lukion työläimpiä aineita ja siksi se antaa suhteellisen suuren määrän pisteitä ensi kevään todistusvalinnoissa. Ensi vuodesta alkaen noin puolet hakijoista valitaan korkeakouluun todistuksen perusteella ja etenkin yliopistoissa ylioppilastodistuksen merkitys ja siten myös pitkän matematiikan painoarvo on suuri. Pitkän matematiikan tärkeyttä jatko-opintojen kannalta on perusteltu laajan oppimäärän lisäksi mm. matematiikan yhteydellä kehittyneempiin ajattelutaitoihin ja suomalaisten yritysten tarpeilla saada lisää matemaattisia osaajia.

BanneriYoutube_pieni.jpg

Pitkän matematiikan kirjoittajien määrä kasvaa

Pari vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että yhdeksän kymmenestä pitkän matikan kirjoittajista pääsee yliopistoon. Joka kolmas lukiolainen kirjoitti tuolloin pitkän matematiikan, viime vuosien tarkkoja tilastoja ei ole saatavilla.

Joka viides jättää edelleen matikan kirjoittamatta kokonaan, mutta lyhyen matikan kirjoittajat ovat alkaneet siirtyä pitkän matikan puolelle. Tämä näkyy romahduksena tämän kevään lyhyen matikan kirjoitusmäärissä ja hienoisena nousuna pitkän matikan kokelaiden määrässä. On myös mahdollista, että pitkän matikan korottajien määrä on alkanut nousta. Jos syksyllä ei tule ryntäystä lyhyen matikan kokeeseen, voidaan aika varmaksi sanoa, että todistusvalinnat ovat saaneet aikaan jonkinlaisen kirjoitusaallon pitkässä matikassa.

Kirjoittajat lyhyt matikka kevät

  • 2017: 11 898

  • 2018: 11 934

  • 2019: 9 349

Kirjoittajat pitkä matikka kevät

Matematiikan opetuksen taso kärsii

Hesari uutisoi pitkän matematiikan opiskelusta (26.5.) jutussa, jossa opettaja Timo Salminen kritisoi korkeakoulujen todistusvalintojen pisteytystä. Liian moni ottaa hänen mukaansa lukiossa pitkän matikan, vaikka motivaatio ei ole ihan kunnossa. Pitkästä matikasta on tullut osalle lukiolaisista pakkopullaa, joka on pakko valita lyhyen matikan sijaan tulevan koulutuksen takaamiseksi. Matikan opetus kärsii, kun motivoituneet ja lahjakkaat opiskelijat ovat samoissa ryhmissä niiden kanssa, jotka eivät oikeasti haluaisi lukea pitkää matikkaa tai eivät pysy opetuksessa mukana.

Iltalehdessä oli viime viikolla (30.5.) jopa pääkirjoitus matematiikan tärkeydestä, kun korkeakoulujen todistusvalinnat muuttuvat ensi keväänä.

’’-jos oppilas haluaa lukion jälkeen lukemaan englantia tai historiaa, hänen kannattaa kirjoittaa pitkä matematiikka hyvin arvosanoin, jos haluaa olla varma opiskelupaikastaan.’’

Valitettavasti tämä on totta ja lisäksi myös fysiikka nousee pisteissä esille. Tämä on ihan järjetöntä, sillä luulisi, että historian opiskelijan olisi hyvä osata esimerkiksi yhteiskuntaoppia paremmin, kuin fysiikkaa.

Samana päivänä Iltalehden kanssa myös Iltasanomissa oli matematiikasta pääkirjoitus. Sipilän hallitus, Grahn-Laasonen ja elinkeinoelämä mainittu! Kirjoittajan huolena oli, että pitkää matikkaa lukevat sellaiset, joiden intressit ovat jossain ihan muualla, kuin teknologia-alalla. Suomalaisten yleissivistys kärsii, kun kaikki pakotetaan samaan matemaattiseen muottiin.

Kaikkia näitä kannanottoja ajatellen pulassa ovat ne, jotka lukevat nyt pitkää matikkaa ilman motivaatiota, riittävää matemaattista lahjakkuutta tai ilman kunnollista osaamispohjaa peruskoulusta. Useampi turhautuu tunneilla –ne, jotka eivät pysy opetuksessa mukana, ja ne, joille vaatimustaso on liian helppo.

numerot_matematiikka.jpg

Tutustu alaan ja panosta kiinnostaviin aineisiin

Tulevissa todistusvalinnoissa turpiin tulevat ottamaan matematiikassa heikkoja olevien lisäksi ne opiskelijat, jotka painottavat lukiossa matemaattisia aineita ja pääsevät opiskelemaan yo-todistuksella esimerkiksi yhteiskuntatieteellisille tai humanistisille aloille. Ensimmäisen tenttisyksyn jälkeen on varmaankin ihan selvää, että jos ei ole lukenut alaan liittyviä aineita lukiossa, eikä ole joutunut perehtymään pääsykoetta varten alaan liittyvään kirjallisuuteen, tenttiminen tulee olemaan joko a) erittäin vaikeaa tai b) huomio siitä, että ala ei kiinnostakaan. Heihei, ensikertalaiskiintiö.

Tilanne näyttää nyt siltä, että pitkän matikan kirjoittajien osuus tulee kasvamaan lukioissa, korkeakouluihin mennään yhä enemmän yo-todistuksilla sisään ja kaikki tuntuvat unohtaneen, että monen alan pääsykokeissa mitataan matemaattisten taitojen lisäksi yleissivistystä ja aineistonhallintaa, mikä vaatii lisäksi alakohtaista osaamista. Valitse siis lukiossa ne aineet, jotka sua oikeasti kiinnostaa ja joissa voit oikeasti pärjätä riittävän hyvin!

Ammattikorkeakoulujen uusi valintakoe

Ammattikorkeakoulujen valintakokeet uudistuvat syksyllä 2019. Pääsykokeesta tulee useimmilla aloilla kokonaan sähköinen, poikkeuksena on esimerkiksi Poliisiammattikorkeakoulu, jossa säilyy oma valintakoe. Jatkossa koe tehdään valvotusti ammattikorkeakoulun tiloissa omalla tietokoneella.

iStock-968809100.jpg

Valintakoeryhmät

Uudessa kokeessa tulee olemaan kuusi eri valintakoeryhmää:

  1. tekniikan ala

  2. luonnonvara-ala

  3. liiketalous ja tietojenkäsittely

  4. matkailu-, ravintola- ja talousala

  5. sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kauneudenhoitoala

  6. humanistinen ala ja kasvatusala

Hakijan tulee osallistua vain yhteen valintakokeeseen, jos hän hakee useampaan samassa ryhmässä olevaan koulutukseen.

Valintakokeen sisältö syksyllä 2019

Kokeita varten ei enää tarvitse lukea ennakkoaineistoa. Jokaisessa valintakoeryhmän kokeessa testataan päätöksentekotaitoja sekä kieli- ja viestintätaitoja. Hakijoita testataan esimerkiksi loogisen päättelyn ja ongelmanratkaisun tehtävillä. Kokeessa jaetaan todennäköisesti kirjallista aineistoa, jonka pohjalta vastataan esimerkiksi monivalintakysymyksiin. Tällä varmistetaan hakijoilta riittävä opiskelukielen taito. Englannin kieltä kaavaillaan pakolliseksi osa-alueeksi kaikkiin valintakoeryhmiin, mutta lopullisista päätöksistä tiedotetaan myöhemmin.

Matemaattisia taitoja testataan muilla, paitsi humanistisella ja kasvatusalalla. Joillakin aloilla kokeessa testataan vain perusmatematiikan osaamista, kun taas osalla aloista vaaditaan matematiikan teorian soveltamista. Tekniikan alalla matemaattis-luonnontieteelliset taidot kuuluvat valintakokeen sisältöihin. Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kauneudenhoitoalalla sekä humanistisella alalla käytetään sähköistä eettisten taitojen testiä, eli siellä ei tule olemaan ollenkaan soveltuvuuskokeita, kuten haastattelua. Tarkemmat valintakoetiedot ilmoitetaan Opintopolussa kesän aikana.

Pyrkiminen keväällä 2020

Ammattikorkeakoulujen uuden valintakokeen suunnittelu on vielä kesken ja se etenee vaiheittain. Kevään 2020 koetta parannellaan tämän syksyn kokeen pohjalta ja siihen lisätään vielä uusia osaamisalueita. Ehdotettuja sisältöjä ovat vuorovaikutustaidot, tieto alasta, itseohjautuvuus, eettisyys ja IT-taidot. Keväällä 2020 tulevat käyttöön myös uudet todistusvalinnan pisteytysmallit. Jatkossa ylioppilastodistuksella ja ammattikoulun päättötodistuksella voi pyrkiä ammattikorkeakouluun ilman valintakoetta, lukuun ottamatta kulttuurialaa ja Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkin koulutusta. Ennen 1.8.2015 ammattikoulusta valmistuneet tai näyttötutkinnon tehneet eivät voi hakea todistuksella korkeakouluun.

Todistusvalinta ja pääsykoe

Kun ammattikoulun tai lukion käynyt päättää hakea ammattikorkeakouluun tai yliopistoon, hänet valitaan oppilaitokseen joko todistuksen tai pääsykokeen perusteella. Täältä löydät infon pähkinänkuoressa!

Todistusvalinta

Todistusvalinnassa katsotaan joko ammattikoulun tai ylioppilastodistuksen arvosanoja. Jos pisteitä tulee todistuksesta riittävästi, opiskelijan ei tarvitse mennä pääsykokeeseen. Hän saa joko suoraan opiskelupaikan tai pääsee osallistumaan soveltuvuuskokeeseen. Jos pisteet eivät riitä, opiskelija voi mennä pääsykokeeseen.

Ammattikoulun todistuksella voi hakea vain ammattikorkeakouluun, eli yliopistoon pyrkiessä amiksen käyneen hakijan on mentävä pääsykokeeseen. Ammattikorkeakouluun hakiessa melkein kaikille aloille tärkeimpiä ovat samat arvosanat huolimatta siitä, mihin haet. Esimerkiksi lukion äikästä, pitkästä matikasta ja pitkästä kielestä saa aina eniten pisteitä. Ammattikoulun ja ylioppilastodistuksen pisteiden laskutavasta ammattikorkeakouluissa lisää täällä.

Lukion papereilla voi hakea sekä ammattikorkeakouluun, että yliopistoon. Yliopistossa pisteytys muuttuu jonkin verran sen mukaan, mille alalle hakee. Lue täältä lisää siitä, mitä juuri sinun kannattaa lukiossa kirjoittaa.

 

Pääsykoe

Pääsykokeella eli valintakokeella voi päästä sisään ammattikorkeakouluun tai yliopistoon huolimatta siitä, mitä amiksen tai lukion todistus näyttää. Aloista riippuen kokeessa voidaan testata esimerkiksi lukion oppimäärän osaamista jossakin aineessa tai jonkin tietyn kirjan osaamista. Kannattaa tarkistaa esimerkiksi Opintopolusta, mitä oman alan pääsykokeesta kerrotaan.

Pääsykokeen jälkeen voi olla vielä erillinen soveltuvuuskoe. Esimerkiksi opettajilta halutaan testata haastattelemalla heidän kykyään toimia erilaisissa tilanteissa. Lisäksi soveltuvuuskokeessa voidaan testata vaikkapa loogisen päättelyn taitoja tai opiskelijan motivaatiota alalle.

Ps. Lue myös, miten yliopistoon pääsee.

BanneriYoutube.jpg