Avoimen väylä & polkuopinnot

Todistusvalinnan ja pääsykokeen lisäksi on kolmas tapa päästä opiskelemaan korkeakouluun. Tätä kutsutaan avoimen väyläksi, väyläopinnoiksi tai polkuopinnoiksi.

Avoimen väylä eli polkuopinnot tarkoittavat sitä, että opiskelee tiensä ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Nämä väyläopinnot eivät ole oikotie korkeakouluun, vaan niissä on monia ehtoja, joiden tulee täyttyä ennen valintaa opiskelijaksi.

Opiskeluja tehdään usein työn ohella, koska niihin ei ole saatavissa opintotukea ja ne ovat maksullisia. Toisaalta avoin väylä mahdollistaa sen, että opiskelija pääsee testaamaan motivaatiotaan alalle. Jos opinnot avoimessa eivät tunnukaan kiinnostavilta, opiskelun voi lopettaa eikä menetä esimerkiksi ensikertalaiskiintiöpaikkaansa yhteishaussa.

iStock-667624814.jpg

1.      Tarkista hakukelpoisuus

Tarkista, että olet hakukelpoinen: sinulla tulee olla ammattikoulunn tai lukion päättötodistus siinä vaiheessa, kun haet opiskelijaksi ammattikorkeaan tai yliopistoon. Avoimen väylän kursseja voit tehdä kuitenkin samalla, kun vielä opiskelet lukiossa tai amiksessa. Osaan koulutusohjelmista ei voi hakea avoimen väylän kautta, jos sinulla on opiskelupaikka amkissa tai yliopistossa. Tarkista aina hakukohteesi tiedot ja erityisehdot!

2.      Valitse sopiva ala

Avoimen väylä ei ole käytössä kaikilla aloilla, kuten lääketieteessä tai logopediassa. Joillakin aloilla, kuten psykologiassa, avoimen väylän paikkoja on ollut vain yksittäisissä oppilaitoksissa. Etsi siis opintopolusta tai oppilaitoksen nettisivuilta tieto siitä, onko haluamassasi yliopistossa avoimen väylän hakua haluamallesi alalle. Ensi kevään kaikkia hakukohteita ei ole vielä julkaistu opintopolussa, joten niistä kannattaa kysyä suoraan oppilaitoksista, jos verkkosivuilta ei löydy tietoa.

3.      Valitse ja aikatauluta kurssit

Opiskelijan pitää yleensä tehdä 60 opintopistettä saman opinahjon avoimessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, mihin haluaa opiskelemaan. Joskus toisenkin oppilaitoksen suoritukset hyväksytään, mutta esimerkiksi ammattikorkeakoulussa tehdyt opinnot eivät yleensä hyödytä yliopistoon halajavaa opiskelijaa.

Kurssit voivat olla koulussa tehtäviä lähikursseja, etäkursseja tai sekoitus lähi- ja etäopiskelua. 60 opintopistettä vastaa vuoden kokopäiväistä opiskelua kesälomien kanssa. Hinta opinnoilla on yleensä 15e / opintopiste, eli 60 opintopisteelle hinnaksi tulisi 900e. Joskus opiskelijalta saatetaan vaatia vaikkapa 50 opintopistettä ja joskus 100, ihan oppilaitoksesta riippuen.

Joskus polkuopinnot pitää olla suoritettuna esimerkiksi kahden vuoden sisällä. Nämä kannattaa tarkistaa etenkin silloin, jos opiskelet avoimen väylää useamman lukuvuoden peräkkäin. Vaatimukset saattavat muuttua vuosittain. Aikataulutuksesta vielä sellainen huomio, että jos teet 5 op tai enemmän kuukaudessa ja olet työtön, niin opiskelusta pitää sopia etukäteen työkkärin kanssa. Muutoin voit menettää työttömyystuet!

Avoimen väylän opinnoissa on tähdättävä erinomaisiin arvosanoihin, sillä esimerkiksi Aallon kauppikseen otettiin viime vuonna vain kolme opiskelijaa avoimen väylän kautta. Kaikki 60 op tehneet eivät siis tosiaankaan pääse sisään, vaan opiskelupaikoista joutuu kilpailemaan.

4.      Ilmoittaudu

Kursseille tulee ilmoittautua ajoissa, sillä tilaa ei välttämättä ole kaikille opiskelijoille. Myös tentteihin ilmoittaudutaan yleensä erikseen.

5.      Hae

Avoimen väylän kautta varsinaiseen opinto-ohjelmaan haetaan joko yhteishaussa tai erillishaussa, yleensä keväisin. Jotkin ammattikorkeakoulut ottavat opiskelijoita myös syksyn hauissa.

Avoimen väylän opinnot pitää yleensä olla suoritettu hakuajan loppuun mennessä tai esimerkiksi kevätlukukauden lopussa. Opiskelijavalinnassa ratkaisevat kurssien soveltuvuus hakemallesi alalalle sekä niiden arvosanat. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla voidaan lisäksi velvoittaa soveltuvuuskokeeseen, vaikka opinnot olisivat menneet hyvin.

Vaikka hakisit avoimen väylän kautta korkeakouluun, voit hakea samassa haussa pääsykokeella ja/tai ylioppilastodistuksella samalle alalle.

6.      Hyväksytä opintopisteet

Joskus avoimessa yliopistossa tai amkissa tehdyt opinnot eivät automaattisesti siirry opintosuoritukseesi, kun aloitat varsinaisena tutkinto-opiskelijana. Pidä huoli siitä, että nuo 60 opintopistettä näkyvät opintorekisteriotteessasi, jotta pääset ilmoittautumaan 2. vuoden kursseille.

Erikoislukiot

Mikä on erikoislukio?

Lukion erityinen koulutustehtävä tarkoittaa opetusta, jossa olennaisessa määrin painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta tai opintokokonaisuutta ja voidaan poiketa lukiokoulutusta koskevista säännöksistä ja määräyksistä.

- Opetus- ja kulttuuriministeriö

*Lista erikoislukioista alla!

Kutsun tässä blogissa erityisen koulutustehtävän saaneita lukioita erikoislukioiksi. Erikoislukioissa painotetaan siis tiettyjä aineita, eli kurssimäärä on erilainen, kuin tavallisissa lukioissa. Tyypillisiä painotuksia ovat esimerkiksi luonnontieteet, liikunta tai erilaiset taiteet. Erikoislukiossa voi olla sekä tavallinen lukio eli yleislinja, että painotettu linja.

Erikseen on mainittava myös lukiot, joissa yleislinjalla voi ottaa jostain aineesta ylimääräisiä kursseja. Tällöin kurssit ovat kuitenkin ekstraa normaalin lukion päälle eikä opiskelija saa jättää muiden aineiden kursseja pois. Esimerkkinä tästä on vaikkapa Kuninkaantien lukio Espoossa, jonka painotusalueena on media ja tietotekniikka. Näitä lukioita ei kuitenkaan käsitellä tässä jutussa.

Miksi erikoislukioon?

Jos on kiinnostunut tietyistä aineista, joihin haluaa panostaa normaalia enemmän, erityislukiossa siihen on mahdollisuus. Jos harrastaa jotakin urheilulajia tosissaan, urheilulukion aikataulut antavat myöten aamutreeneille ja kisamatkoille. Esimeriksi lääketieteelliseen tai insinöörialoille hakeville taas luonnontiedepainotuksesta on hyötyä, sillä monipuolisempi opiskelu parantaa mahdollisuuksia ylioppilaskokeissa ja yliopiston pääsykokeissa.

Luonnontiedelinjoilla on yleensä korkeat keskiarvorajat. Yhteiskuntapolitiikka-nimisessä julkaisussa olleessa tutkimuksessa ei löydetty yhteyttä sen välillä, että korkean keskiarvon lukioista pääsisi yleislinjalta useampi ihminen yliopistoon, kuin muista lukioista (vuodet 2000-2008: Etelä-Tapiolan lukio, Helsingin normaalilyseon lukio (Norssi), Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun lukio (Viikki), Mäkelänrinteen lukio (Märsky) ja Ressun lukio). Painotetuista linjoista tätä tutkimusta ei ole kuitenkaan erikseen tehty.

Hakeminen_pieni.jpg

Mitä vaihtoehtoja on ja miten niihin pääsee?

Esittelen tässä kaikki erikoislukioiden linjat, jotka on mahdollista valita. Lukioihin haetaan yhteishaussa keväisin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö: Koonti erityisistä koulutustehtävistä 1.8.2018 lukien

Myönnetyt erityiset koulutustehtävät (lukiota)

  • IB-opetus 16

  • Ilmaisutaito 3

  • Kielet 5

  • Kuvataide 6

  • Musiikki 13

  • Urheilu 15

  • Matematiikka ja luonnontieteet 15

  • Yrittäjyys 2

Yhteensä 75 lukiota

Suomessa toimii myös useita Steiner-lukioita, joissa opiskellaan hiukan eri tavalla, kun normaalissa lukiossa. Opetuksessa painottuvat taito- ja taideaineet sekä itsenäinen ajattelu. Kolmessa näistä lukioista on käytössä normaalin lukion opetussuunnitelmasta poikkeava kurssikokonaisuus. Lisäksi laskisin erikoilukioihin vielä mukaan etälukion, jossa tehdään ihan normaali lukion oppimäärä. Etälukio toimii siis kokonaan netissä, pois lukien kirjoitukset, jotka pitää tehdä jossakin lukiossa paikan päällä.

Musiikki JA TANSSI

Musiikki- tai tanssilukioon pääseminen vaatii yleensä harrastustaustaa. Toisissa lukioissa opiskelija keskittyy tiiviisti oman instrumenttinsa hallintaan ja toisissa taas keskitytään monipuolisemmin erilaisiin musikaalisiin taitoihin. Peruskoulun päättötodistuksen lisäksi sisäänpääsyyn voi vaikuttaa haastattelu, harrastuneisuus tai pääsykoe.

Urheilu

Urheilulukiossa opiskelija käy lukiota oman lajinsa ehdoilla. Valmennus kuuluu koulupäivän ohjelmaan ja joustava opiskelu mahdollistaa lukion suorittamisen neljään vuoteen, jos opiskelija haluaa panostaa urheiluun täysillä. Sisäänpääsyyn vaikuttaa oma menestys urheilijana sekä todistus. Esimerkiksi Sammon keskuslukiossa edellytetään, että lukuaineiden keskiarvo on vähintään 7,5. Pisteitä saa sen mukaan, onko esimerkiksi MM-, SM- vai harrastelijatason urheilija.

Matematiikka ja luonnontieteet

Luonnontiedelukioihin haetaan yleensä pääsykokeella tai painotetulla keskiarvolla, eli esimerkiksi matematiikan numero vaikuttaa enemmän sisäänpääsyyn, kuin historian numero. Opinnoissa on enemmän luonnontieteellisiä aineita, kun taas muita kursseja on voitu karsia pois. Esimerkiksi Turun Suomalaisen yhteiskoulun lukiossa on tarjolla luonnontieteen kursseja lähes 60, esimerkiksi astrofysiikkaa, kaupunkimaantiedettä, ympäristökemiaa ja meribiologiaa.

Yrittäjyys

Yrittäjyys näkyy esimerkiksi mahdollisuutena perustaa oma harjoitusyritys lukion aikana sekä tutustua erilaisiin yrityksiin. Ylöjärven lukion yrittäjyyslinjalle valitaan peruskoulun päättötodistuksen keskiarvon ja ennakkotehtävästä saatujen pisteiden perusteella. Lauttasaaren lukiossa puolet hakupisteistä määräytyy peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvon perusteella ja puolet pääsykokeen perusteella. Lisäksi oppilaiden tulee tehdä lyhyt esittelyvideo.

IB

Englanninkielisellä linjalla opiskellaan kolmivuotinen kansainvälinen ylioppilastutkinto, josta ensimmäinen vuosi on valmistavaa opetusta. Koulussa opiskellaan kuutta ainetta, jotka ovat kaksi kieltä, matematiikka, jokin luonnontiedeaine, yhteiskunnallinen aine ja yksi valinnainen aine. Linjalle haetaan pääsykokeen kautta, jossa testataan yleensä englannin kielen taitoa sekä matematiikkaa. Lisäksi katsotaan todistuksen keskiarvoa. Esimerkiksi Tampereella vaaditaan peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoksi 8,2.

Ilmaisutaito

Ilmaisutaidon lukiot painottavat opinnoissaan esimerkiksi teatteritaidetta, valokuvaamista tai esiintymistä. Esimerkiksi Tampereen TYKkiin haetaan peruskoulun päättötodistuksen ja harrastuksien yhteispisteillä.

KielET

Kieliin painottuvilla linjoilla opiskellaan joko koulun omalla kielellä tai kaksikielisesti. Esimerkiksi Englantilaisessa koulussa opiskellaan suomeksi ja englanniksi, joten myös pääsykokeessa testataan molempia kieliä. Sisäänpääsyyn vaikuttaa myös todistuksen arvosanat.

Kuvataide

Kuvataidelukioissa opiskelijat saavat opetusta esimerkiksi maalaamisessa, piirtämisessä, muotoilussa ja valokuvauksessa. Lukioiden painotukset ja erilaiset linjat vaihtelevat jonkin verran, eli niihin kannattaa tutustua hyvin etukäteen.

Kuvataidelukioon haetaan yleensä päättötodistuksen keskiarvolla ja pääsykokeella tai näytetöillä. Esimerkiksi Lapinlahden kuvataidelukioon sai pisteitä seuraavasti:

  • Peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo vähintään 7.0 (7-10 pistettä)

  • Ainevalintakortista ja näytetöistä ilmenevä kiinnostus ja kuvallinen osaaminen (1-10 pistettä)

Kaikki erikoislukiot aiheittain:

Urheilu

  • Helsinki: Mäkelänrinteen lukio

  • Helsinki: Brändön lukio

  • Helsinki: Pohjois-Haagan yhteiskoulun lukio

  • Lahti: Lahden lyseo

  • Tampere: Sammon keskuslukio

  • Turku: Kerttulin lukio

  • Kuopio: Kuopion klassillinen lukio

  • Oulu: Kastellin lukio

  • Joensuu: Joensuun yhteiskoulun lukio

  • Rovaniemi: Ounasvaaran lukio

  • Pori: Porin suomalaisen yhteislyseon lukio

  • Sotkamo: Sotkamon lukio

  • Kuortane: Kuortaneen lukio

  • Vöyri: Vörå samgymnasium

  • Jyväskylä: Schildtin lukio

Matematiikka ja luonnontieteet

  • Helsinki: Helsingin luonnontiedelukio

  • Helsinki: Tölö gymnasium

  • Helsinki: Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio

  • Espoo: Olarin lukio

  • Vantaa: Martinlaakson lukio

  • Lahti: Lahden lyseo

  • Tampere: Tampereen klassillinen lukio

  • Turku: Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

  • Turku: Kerttulin lukio

  • Pori: Porin suomalaisen yhteislyseon lukio

  • Seinäjoki: Nurmon lukio

  • Kokkola: Kokkolan suomalainen lukio

  • Hyvinkää: Hyvinkään Sveitsin lukio

  • Järvenpää: Järvenpään lukio

  • Hämeenlinna: Tavastian lukio

Yrittäjyyteen painottuva opetus

  • Helsinki: Kansainvälisen liiketoiminnan lukio

  • Ylöjärvi: Ylöjärven lukio

Steiner-lukiot

  • Helsinki

  • Lahti

  • Tampere

IB-opetus (englanniksi)

  • Helsinki: Ressun lukio

  • Helsinki: Helsingin kansainvälinen koulu

  • Helsinki: Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu

  • Espoo: Etelä-Tapiolan lukio

  • Espoo: Mattlidens gymnasium

  • Vantaa: Tikkurilan lukio

  • Lahti: Kannaksen lukio

  • Tampere: Tampereen lyseon lukio

  • Turku: Turun normaalikoulun lukio

  • Kuopio: Kuopion Lyseon lukio

  • Oulu: Oulun Lyseon lukio

  • Joensuu: Joensuun lyseon lukio

  • Rovaniemi: Lyseonpuiston lukio

  • Imatra: Imatran yhteislukio

  • Jyväskylä: Jyväskylän Lyseon lukio

  • Vaasa: Vasa övningsskolas gymnasium

Ilmaisutaito

  • Helsinki: Kallion lukio

  • Turku: Turun klassillinen lukio

  • Tampere: Tampereen yhteiskoulun lukio

Kielet

  • Helsinki: Englantilainen koulu

  • Helsinki: Helsingin ranskalais-suomalainen koulu

  • Helsinki: Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu

  • Helsinki: Suomalais-venäläinen koulu

  • Lappeenranta Itä-Suomen suomalais-venäläinen koulu

Kuvataide

  • Helsinki: Helsingin kuvataidelukio

  • Helsinki: Tölö gymnasium

  • Lahti: Kannaksen lukio

  • Tampere: Tammerkosken lukio

  • Savonlinna: Savonlinnan Taidelukio

  • Lapinlahti: Lapinlahden lukio ja Kuvataidelukio

Musiikkiin ja/ tai tanssiin painottuva opetus

iStock-996742098.jpg
  • Helsinki: Sibelius-lukio

  • Helsinki: Tölö gymnasium

  • Espoo: Tapiolan lukio

  • Vantaa: Vaskivuoren lukio

  • Lahti: Tiirismaan lukio

  • Tampere: Hatanpään lukio

  • Turku: Puolalanmäen lukio

  • Kuopio: Kuopion taidelukio Lumit

  • Oulu: Madetojan musiikkilukio

  • Savonlinna: Savonlinnan Taidelukio

  • Kajaani: Kajaanin lukio

  • Kaustinen: Kaustisen musiikkilukio

  • Jyväskylä: Schildtin lukio

Katso järjestäjäkohtainen koonti täältä.

Tässä olivat siis vain erityistä opetussuunnitelmaa käyttävät lukiot. Monet lukiot, joissa on vain yleislinja, tarjoavat opiskelijoille esimerkiksi ylimääräisiä taiteiden ja luonnontieteiden kursseja. Näitä lukioita voidaan kutsua siis painotetuiksi lukioiksi. Näissä painotetuissa lukioissa ei jätetä kuitenkaan mitään pakollisia kursseja pois, ja siksi niitä ei käsitelty tässä blogitekstissä.

Todistuksella lääkikseen 2020

Olen saanut paljon kysymyksiä siitä, mitä aineita kannattaa kirjoittaa lääketieteelliseen pääsyä ajatellen ja millaisella ylioppilastodistuksella pääsee sisään. Tässä tiivistelmä siitä, mihin lukiossa kannattaa keskittyä, jos mielit lääkikseen, hammaslääkikseen tai eläinlääkikseen.

1.      Todistusvalinta

Ensi keväästä alkaen noin puolet opiskelijoista otetaan lääkikseen yo-todistuksen perusteella. Nämä paikat on varattu vain ensikertalaisille, eli sellaisille, joilla ei ole ollut opiskelupaikkaa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Jos siis olet jo opiskellut jossain korkeakoulussa, todistusvalinta ei koske sinua.

Todistusvalinta toimii niin, että saat pisteitä yo-todistuksen arvosanojen perusteella. Täydet pisteet todistuksesta on 199, jonka saa kuudella laudaturilla. Kaikki aineet eivät ole saman arvoisia, joten lääkikseen pyrkijän kannattaa pohtia tarkkaan, mitä aineita kirjoittaa.

Mitä kannattaa kirjoittaa?

Todistusvalintaa varten tarvitset seuraavat aineet: äidinkieli, matematiikka, kemia ja biologia. Ilman näiden kirjoittamista olet aika heikoilla todistusvalinnassa, sillä näitä aineita et voi korvata toisella aineella. Pisteitä näistä aineista saa maksimissaan tämän verran:

  • äidinkieli 33,0

  • kemia 34,0

  • biologia 32,3

  • matematiikka, pitkä 39,7

  • matematiikka, lyhyt 28,3

lääkis pieni.jpg

Pitkän matikan M vastaa suurin piirtein lyhyen L:ää. Kun pohdit, kumman matikan valitset, harkitse tarkkaan, onko sinulla mahdollisuuksia pitkän matikan E:hen vai ei.

Näiden neljän aineen lisäksi sinulta katsotaan kaksi parhaat pisteet tuottavaa ainetta. Näiden valinnassa kannattaa käyttää seuraavaa kaavaa:

1.      Mitkä aineet kiinnostavat sinua

2.      Minkä aineiden pakolliset kurssit menivät hyvin tai mikä sujuu muutenkin hienosti

3.      Mistä saa eniten pisteitä

Esimerkiksi terveystiedosta maksimipisteet ovat 13,9, eli esimerkiksi uskonnon M:Stä tai pitkän kielen C:Stä saa suurinpiirtein saman verran pisteitä.

 Fysiikka on muista aineista maksimipisteiltään ykkönen ja sitä tarvitaan myös pääsykokeessa, eli jos fysiikka on sinulle vähänkään mieluinen ja sujuva aine, se kannattaa valita! Seuraavaksi maksimipisteissä tulee pitkä kieli. Jos nämä takkuilevat, keskipitkä kieli ja psykologia ovat seuraavat parhaiten pisteitä antavat aineet. Katsotaan pari todistusesimerkkiä, joissa ensimmäisessä on neljä laudaturia ja toisessa kaksi:

Todistus 1:

äikkä L 33

kemia E 28,3

bilsa L 32,3

lyhyt matikka L 28,3

fysiikka E 26,5

psykologia L 24,6

=173 pistettä

Todistus 2:

äikkä L 33,0

kemia E 28,3

bilsa L 32,3

pitkä matikka E 33,1

pitkä kieli E 23,6

fysiikka E 26,5

=176,8 pistettä

 Ällien määrää ei siis voi suoraan verrata siihen, pääseekö sisään, koska jo matematiikan oppimäärän ero voi aiheuttaa yli kymmenen pisteen eron.

Lääketieteen todistuspisteet: opintopolku.fi

Lääketieteen todistuspisteet: opintopolku.fi

Millaisia arvosanoja?

Moni on halunnut jonkinlaisen arvion siitä, millaisilla arvosanoilla pääsee sisään. Tässä valistunut arvaukseni siitä, millaiset rajat tulevat ehkä olemaan:

Etelämmässä pisteraja tulee olemaan korkeammalla, kuin Itä-Suomessa ja Oulussa. Veikkaisin, että Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun riittää 2-3 laudaturia ja 3-4 eximiaa, riippuen siitä, onko kirjoittanut pitkän matematiikan, pitkän kielen ja fysiikan hyvin. Itä-Suomen yliopistoon ja Ouluun riittänee kuusi eximiaa tai esimerkiksi MMEELL-suora.

 

2.      Pääsykoe

Todistusvalinnan lisänä säilyy valintakoe, josta saatavien pisteiden perusteella valittaville varataan kussakin hakukohteessa 49 % aloituspaikoista. Pääsykokeesta annetaan taas lisää tietoja syksymmällä, mutta odotettavissa on, että siellä testataan edelleen kemiaa, biologiaa ja fysiikkaa sekä paineensietokykyä koetilanteessa. Pääsykokeeseen kannattaa varautua, vaikka olisit kirjoittanut hyvät paperit, sillä todistusvalinnan rajat saatetaan tietää vasta pääsykokeen jälkeen.

Lukioon verrattuna lääkiksen pääsykokeessa on paljon enemmän soveltavia tehtäviä, kuin yo-kokeessa. Lukion kurssit kannattaa sisäistää ensin hyvin ja sen jälkeen siirtyä treenaamaan pääsykoetyyppisiä tehtäviä, jotta osaat käyttää kokeessa teoriaa paremmin.

 

Opiskeluvinkit

Tässä lista asioista, joilla tehostat lukemistasi. Opiskelijoiden yleisin virhe on vain lukea kokeeseen ilman aikataulua ja oikeaa lukutekniikkaa. Näillä vinkeillä saat luettua yksittäisiä kappaleita tai kokonaisia kirjoja tehokkaammin ja opit asiat nopeammin.

1. Aikataulutus

Jaa ja merkitse luettavat tekstit eri päiville kalenteriisi. Merkitse ylös sivunumerot tai kirjan luvut ja kellonaika, milloin aiot lukea. Jos sinulla on luettavana kokonainen kirja, sisällysluettelon avulla saat helposti jaettua luettavan sopiviksi palasiksi. Muista jättää aikaa kertaamiselle, esimerkiksi yksi tai kaksi iltaa ennen koetta tai tenttiä.

Suosittelen lukemaan joka päivä suunnilleen samaan aikaan, jotta voit seurata omaa vireystilaasi. Jos olet väsynyt, lue vähemmän ja parempana päivänä voit ottaa isompia tavoitteita.

2.  Tyhjennä tila

Siivoa lukuympäristö kaikesta ylimääräisestä. Laita puhelin, musiikki, tietokone (tai ainakin ilmoitukset) pois päältä. Voit myös kokeilla erilaisia mindfullness-tekniikoita, jotka auttavat sinua siirtämään mielestäsi muut asiat pois opiskelun ajaksi. Vietä esimerkiksi minuutti hiljaisuudessa ennen luku-urakkaa.

3. Pomodoro-tekniikka

chronometer-153975_1280.png

Tällä tekniikalla saat jaksotettua lukuaikaasi. Ideana on, että ennen opiskelun aloittamista määrität itsellesi kysymyksen, johon etsit vastausta lukujakson ajan. Kysymys voi olla esimerkiksi ‘‘mitä tarkoittaa demokratia?’’ tai ‘‘selitä suhteellisuusteoria’’. Jos käytät Pomodoro-tekniikkaa kirjoittamiseen, päätä etukäteen, mistä aiheesta kirjoitat seuraavat minuutit.

Kun kysymys tai kirjoittamisen aihe on selvillä, laita ajastimeen sopiva minuuttimäärä. Voit aloittaa kymmenellä minuutilla ja pidentää aikaa jokaisella lukujaksolla jopa tuntiin. Keskity tuon ajan verran vain aikaisemmin määrittämäsi kysymykseen vastaamiseen tai aiheesta kirjoittamiseen. Ajan loputtua pidä viiden minuutin tauko, jolloin et ajattele opiskelua ollenkaan. Aloita tämän jälkeen seuraava lukujakso jatkamalla edelliseen kysymykseen vastaamista tai määrittämällä uusi kysymys.

4. Muistiinpanot

conflict-1458409_960_720.png

Lukemisen aikana tehdyt muistiinpanot ovat oppimisen kannalta elintärkeitä. Alleviivaukset ovat hyvä tapa merkitä tärkeimmät asiat ylös, kun käyt tekstiä läpi ensimmäistä kertaa. Tehokkaampi tapa on kuitenkin kirjoittaa opittavat asiat ylös omin sanoin esimerkiksi ajatuskarttoina, ranskalaisin viivoin tai tiivistelminä.

Luettuasi aukeaman, luvun tai kirjan, kokeile kirjoittaa ulkomuistista ylös lukualueen tärkeimmät asiat. Näin näet, keskityitkö lukemaasi ja jäikö siitä jotain mieleen.

5. Kertaaminen

Kertaamista kannattaa tehdä koko luku-urakan ajan. Käy läpi edellisen lukukerran muistiinpanot aina ennen kuin siirryt seuraavaan asiaan. Kertaamista varten voit tehdä itsellesi myös erilaisia tehtäviä:

checklist-2851998_960_720.png
  • Käsitteitä ja sanastoa voit harjoitella lapuilla, joissa toisella puolella on selitettävä sana ja toisella puolella oikea vastaus. Liimaa lappuja jääkaapin oveen tai sujauta lappu puhelimen korttikoteloon. Käydessäsi jääkaapilla tai lukiessasi viestejä koita selittää lapussa oleva käsite.

  • Samalla, kun teet muistiinpanoja, tee itsellesi jokaisesta aihealueesta harjoitustehtäviä. Keksi muutama yhtälö tai sanaselitystehtävä. Kun olet lukenut koe- tai tenttialueen läpi, voit käydä koko listan läpi ja testata osaamistasi.

6. Motivoi itseäsi

Motivaation avulla jaksat keskittyä lukemiseen kerta toisensa jälkeen. Kirjoita tavoitteesi ylös ja mieti mitä se vaatii – haluatko kokeesta kiitettävän, menestyä pääsykokeessa vai päästä tentistä läpi. Selkeä tavoite auttaa motivaation ylläpidossa.

check-40319_960_720.png

Testaa omaa osaamistasi säännöllisesti, jotta näet, kuinka osaamisesi kasvaa. Kun olet saanut päivän tavoitteet tehtyä, merkkaa tehdyt asiat itsellesi ylös. Voit myös palkita itsesi, kun olet saanut riittävästi tavoitteita saavutettua.

Ylioppilastutkinto pähkinänkuoressa

Mitkä aineet lukiossa kannattaa valita? Miten ylioppilastutkinto pitää ja kannattaa rakentaa?

Lukiossa opiskellaan monipuolisesti eri aineita ja lopuksi pidetään suuret loppukokeet eli ylioppilaskirjoitukset, joissa testataan oman osaamisen taso. Melkein kaikista aineista pitää käydä pakolliset kurssit, mutta niistä aineista, mitä kirjoittaa, kannattaa ehdottomasti käydä myös kaikki syventävät kurssit ja katsoa, tarjoaako lukio myös soveltavia, eli ylimääräisiä kursseja aiheeseen liittyen.

Mitä siellä ylioppilaskokeissa sitten pitää kirjoittaa? Lukiossa voi valita melko vapaasti kirjoitettavaksi ne aineet, mitkä itseä kiinnostaa. Ylioppilastutkinnossa täytyy suorittaa vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on pakollinen kaikille. Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeet järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielissä. Suomen ja ruotsin kielissä voidaan järjestää äidinkieleltään suomen- ja ruotsinkielisille tarkoitettujen kokeiden lisäksi kokeet, jotka perustuvat suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärään. Kolme muuta pakollista koetta opiskelija voi valita seuraavista:

alphabet-3704805_960_720.png
  1. toisen kotimaisen kielen koe (suomi tai ruotsi)

  2. vieraan kielen koe

  3. matematiikan koe

  4. reaalikoe eli kaikki muut aineet

Jos aloitat kirjoittamisen vuonna 2022, sinun on suoritettava vähintään viisi koetta.

 

Mitä kannattaa kirjoittaa?

Opiskelijavalinnoissa yo-todistuksella on paljon merkitystä sille, mihin pääsee opiskelemaan lukion jälkeen. Yo-todistuksesta saa siis pisteet, jolla haetaan yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Jos pisteet eivät riitä todistusvalintaan, opiskelija hakee sisään korkeakouluun pääsykokeella.

AMK-pisteytys, kuva: Opintopolku

Kaikkiin ammattikorkeakoulun todistusvalintoihin on samat pisteytykset. Yo-todistuksessa pitää olla äikkä, matikka ja kieli, kaksi muuta ainetta saat valita itse. Pitkästä kielestä ja pitkästä matikasta saat enemmän pisteitä, kuin lyhyistä tai keskipitkistä aineista.

Ammattikorkeakouluun hakeville suosittelen siis vähintään viittä ainetta, jotka olisivat äikkä, kieli ja matikka pitkänä, jos se sujuu, sekä lisäksi kaksi vapaavalintaista ainetta.

Yliopistoissa aineiden pisteytys vaihtelee paljon eri alojen välillä. Pisteitä saa yleensä neljästä, viidestä tai kuudesta aineesta. Kaikille aloille saa pisteitä hyvin sujuvasta äikästä ja matikasta, eli niihin kannattaa panostaa erityisesti. Lisäksi pitkästä kielestä tulee hyvin pisteitä eri aloille. Jos tiedät, mihin aiot hakea, niin katso pisteytystaulukosta, monestako aineesta saat pisteitä ja mitkä niistä on pakollisia. Esimerkiksi lääkikseen pyrkijän kannattaa kirjoittaa kuusi ainetta, jotka hän valitsee taulukosta sen mukaan, mikä on pakollista ja mikä sujuu hyvin.

Täältä voit katsoa eri aineiden pisteet sinua kiinnostaviin koulutuksiin.

Jos et vielä tiedä, mihin aiot hakea, niin suosittelisin seuraavaa tutkinnon rakennetta:

Äikkä, kieli ja matikka pitkänä ja kaksi sellaista ainetta, joista saa pisteitä sinua kiinnostaville aloille. Esimerkiksi terveystiedosta ei saa kunnolla pisteitä juuri missään, mutta fysiikalla on iso painoarvo monella alalla. Valitse kuitenkin ne aineet jotka sujuu, koska fysiikan A:lla ei tee juuri mitään.

Todennäköisesti vuosina 2020 ja 2021 opiskelijavalinnat tehdään samalla tavalla, mutta vuonna 2022 pisteytyksiä saatetaan muuttaa, eli jos olet hakemassa jatko-opintoihin vasta silloin, niin varaudu pieniin muutoksiin.

IMG_0727.jpg

Missä järjestyksessä kannattaa kirjoittaa?

Kirjoituksia, eli kokeita, voi tehdä kahdesti vuodessa keväisin ja syksyisin. Ylioppilastutkinnon pakolliset kokeet pitää tehdä kolmena peräkkäisenä kertana, esimerkiksi kevät – syksy – kevät. Koepäiviä on aina syksyllä tai keväällä yhdeksän kerrallaan, eli yhden aineen kokeelle on varattu yksi päivä. Kun mietit, miten jaat kaikki kokeet näille kolmelle syksyn tai kevään kerralle, niin mieti ensin, miten ehdit tehdä kaikki pakolliset ja syventävät kurssit ennen ylppäreitä. Katso sitten ylioppilastutkinnon koepäivistä, että mitä aineita voi kirjoittaa milloinkin. Esimerkiksi biologia ja psykologia on samana koepäivänä, niin niitä ei voi kirjoittaa samaan aikaan.

Josolisin kirjoittamassa nämä viisi ainetta, niin jakaisin ne näin (P= pakollinen):

pii.png

3. Syksy: Biologia

3. Syksy: Pitkä enkku P

3. Kevät: Äikkä P

3. Kevät: Pitkä matikka P

3. Kevät: Kemia P

Syksyyn kannattaa ottaa sellaisia aineita, joita jaksat lukea enemmän kesällä itsenäisesti, jotka sujuvat jo erittäin hyvin tai jotka saavat mennä hieman huonommin. Syksyllä ei aina ole lukulomaa, eli elintärkeitä aineita ei kannata jättää sinne. Keväällä kannattaa sitten käyttää abikurssit sekä lukuloma hyödyksi ja panostaa pakollisiin aineisiin.

Jatkossa hyväksyttyjä kokeita voi jatkossa uusia rajoituksetta ja tutkintoon voi lisätä uusia aineita, eli jos valmistut tuolloin 3. vuoden keväällä, niin voit syksyllä jatkaa kirjoitusurakkaa, vaikka olisitkin valmistunut jo lukiosta.

Kasvatusalan opiskelu - opettajaksi tai asiantuntijaksi

Kasvatusala on yllättävän monipuolinen. Opettajien lisäksi alalle valmistuu esimerkiksi tutkijoita, koulutuksen hallinnon asiantuntijoita ja opinto-ohjaajia. Tässä postauksessa kerron mahdollisuuksista opiskella kasvatusalaa tai kasvatustiedettä ja siitä, mitä eroa näillä eri koulutusohjelmilla on.

Missä kasvatusALAA opiskellaan?

Lähes kaikki kasvatusalan koulutusohjelmat löytyvät yliopistoista. Paikkakuntia, joissa kasvatustiedettä voi opiskella yliopistossa, ovat Helsinki, Joensuu, Tampere, Oulu, Rovaniemi, Turku, Jyväskylä ja Rauma. Yleensä kaikki koulutukset kestävät viisi vuotta ja ovat maisterin tutkintoja pois lukien varhaiskasvattajat, joiden koulutus on kolmevuotinen kandin tutkinto.

Ammattikorkeakoulussa voi opiskella yhteisöpedagogiikkaa Helsingissä, Kokkolassa ja Mikkelissä. Koulutus kestää yleensä 3,5 vuotta.

Lisäksi yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa voi opiskella esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opettajaksi tai opinto-ohjaajaksi, kun on ensin käynyt alan korkeakoulututkinnon ja työkokemusta on karttunut jonkin verran. Keskityn kuitenkin tässä jutussa niihin koulutuksiin, joihin ei tarvitse alle muuta kuin lukion tai ammatillisen koulutuksen.

iStock-533229588_pieni.jpg

Opettajat

Kasvatustieteistä puhuttaessa aika monella tulee heti mieleen opettajan ammatti. Se voidaan jakaa neljään ryhmään, jotka ovat luokanopettaja, erityisopettaja, aineenopettaja ja lastentarhanopettaja.

1. Luokanopettajan

hakukohde on kaikista selkein ja se löytyy kaikista yliopistoista samalla nimellä. Luokanopettajat opettavat 1-6 -luokkia peruskoulussa ja lisäksi voivat yliopiston tarjonnasta riippuen erikoistua johonkin aineeseen syvemmin. Luokanopettajan työn ydin on opettaa lapsille elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja opetussuunnitelman mukaisesti sekä olla aktiivisesti yhteydessä perheiden sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa. Työssä pitää osata olla vähän kasvattaja, psykologi, sosiaalityöntekijä ja hyvä improvisoimaan uusissa tilanteissa!

2. Erityispedagogiikan, erityisopettajan tai erityisluokanopettajan

opintosuunnat keskittyvät erityistä tukea vaativien ryhmien kasvatukseen ja opetukseen. Erityisopettaja toimii koulussa luokanopettajien tukena ja pitää esimerkiksi yksityis- tai pienryhmätunteja lisätukea tarvitseville oppilaille. Esimerkiksi matematiikassa voidaan harjoitella hahmottamista tai äidinkielessä sanojen tunnistamista, jos ne eivät suju samaan tahtiin muiden oppilaiden kanssa. Erityisopettajalla voi olla useita kymmeniä oppilaita, joita osaa hän tapaa päivittäin ja osaa vain kerran tai pari tuen tarpeesta riippuen.

Erityisluokanopettajalla on oma ryhmä, jossa on erityistä tukea vaativia oppilaita. Ryhmä pysyy pääosin samana ja opettajan tehtävä on mukauttaa opetusta oppilaiden tarpeisiin. Erityisluokanopettajat saavat pätevyyden myös luokanopettajiksi.

Lisäksi erityispedagogiikkaa voi opiskella ilman, että suorittaa opettajan pätevyyttä. Tällöin voi työllistyä erilaisiin asiantuntijatehtäviin, koulutuksen hallinnollisiin tehtäviin tai vaikkapa tutkijaksi.

3. Aineenopettajat

opettavat nimensä mukaisesti tiettyjä aineita joko alakoulussa, yläkoulussa tai lukiossa. Alakoulussa aineenopettajat opettavat yleensä kieliä tai vaikkapa pienempien uskontokuntien tunteja, mutta yläkoulussa ja lukiossa kaikissa aineissa on aineenopettaja. Aineenopettajaksi on kaksi tapaa valmistua: joko hakee suoraan esimerkiksi kotitalousopettajaksi, matikanopettajaksi tai käsityönopettajaksi tai sitten opiskelee vaikkapa suomen kieltä ja kirjallisuutta ja hakee myöhemmin oikeutta tehdä opettajan pedagogiset opinnot. Yleensä aineenopettajalla kannattaa olla yhden sijasta kaksi opetettavaa ainetta, sillä silloin on helpompi työllistyä. Hyviä pareja ovat vaikkapa matematiikka ja fysiikka tai biologia ja maantieto.

4. Varhaiskasvattajat

toimivat lastentarhan tai esikoulun opettajina. Heidän koulutuksensa on kolmivuotinen. Työhön kuuluu sekä lasten hoitamista, että erilaisten aktiviteettien järjestämistä varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Tavoitteena on kehittää esimerkiksi lasten sosiaalisia, motorisia ja kielellisiä taitoja sille tasolle, että lapsi voi siirtyä ensimmäiselle luokalle.

Ope.jpg

 

Muut kasvatustieteen alat

Opinto-ohjaajat

Opettajien lisäksi kouluissa toimii opinto-ohjaajia, joiden tehtävä on auttaa oppilaita etenemään opinnoissa, löytämään tukea erilaisiin oppimista vaikeuttaviin haasteisiin ja ohjata heitä jatko-opintoihin. Opojen työhön kuuluu oppilaiden ja luokkien tapaamisten lisäksi erilaista hallinnollista ja suunnittelutyötä sekä perheiden kanssa yhteydenpitoa. Opoja valmistuu tällä hetkellä pääasiassa Joensuusta ja valmistuneet voivat toimia opinto-ohjaajina esimerkiksi yläkouluissa tai lukioissa.

Yhteisöpedagogit

Ammattikorkeakoulusta valmistuu yhteisöpedagogeja, jotka toimivat esimerkiksi nuorten parissa tai vaikkapa erilaisissa vapaa-ajan järjestöissä ohjaajana tai suunnittelijana.

Aikuiskasvatus-, yleinen kasvatus- ja kasvatustiede sekä elinikäinen oppiminen

Yliopistoissa on tarjolla myös useita sellaisia aloja, jotka eivät valmista suoraan mihinkään ammattiin. Näillä kaikilla kasvatustieteen koulutusohjelmilla on erilainen nimi eri yliopistoissa, mutta sisältö on hyvin pitkälle sama. Koulutusohjelmat ovat:

  • yleinen ja aikuiskasvatustiede Helsingissä

  • elinikäinen oppiminen ja kasvatus Tampereella

  • kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen asiantuntija Joensuussa

  • kasvatusala Rovaniemellä

  • kasvatustiede Oulussa ja Turussa sekä

  • kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede Jyväskylässä.

Jos ei tässä ollut vielä riittävästi sekaannusta, niin monissa kasvatustieteen maisteriohjelmissa (mukaan lukien opettajankoulutus) saa päättää pääaineeksi esimerkiksi aikuiskasvatustieteen, pedagogisen suuntauksen tai koulutuksen hallintoon painottuvat opinnot.

Näillä kasvatustieteen muilla opintosuunnilla yhteistä ovat seuraavat asiat:

  • Opinnoissa käydään läpi kasvatustieteen perusopinnot, joissa käydään läpi esimerkiksi suomalainen koulutusjärjestelmä ja sen historialliset perusteet.

  • Opinnoissa käydään läpi ajankohtaista tutkimusta ja opitaan erilaisia tutkimusmenetelmiä.

  • Opiskelija saa vaikuttaa paljon opintojen sisältöön esimerkiksi valitsemalla sivuaineet melko vapaasti. Opiskelija voi lisätä vaikkapa kauppatiedettä tai yhteiskuntatieteitä omaan tutkintoonsa.

Opiskelijalta odotetaan sitä, että hän löytää itse itseään kiinnostavat opinnot ja työtehtävät.

URATARINAT

Puskan gradun mukaan kasvatustieteilijöiden työtehtävät liittyvät hallinto-, suunnittelu- ja kehitystehtäviin ja yleisimmät ammattinimikkeet ovat suunnittelija ja asiantuntija. Moni kasvatustietelijä on kiinnostunut myös rekrytoinnista ja työhyvinvoinnista. Kyselin näiden muita kasvatustieteitä opiskelleiden koulutuksesta ja työelämästä. Tässä niistä muutama:

  1. Eräs aikuiskasvatuksen maisteri kertoi olevansa suunnittelija eräässä isossa lastensuojelujärjestössä. Sivuainena hän oli opiskellut psykologiaa ja sosiaalityötä.

  2. Toinen yleisen kasvatustieteen maisteri työskenteli ensin varhaiskasvatuksen kandiksi valmistuttuaan vuoden täysipäiväisesti lastentarhanopettajana. Hän oli jo opintojen aikana haaveillut jatko-opinnoista, joten hän haki yleisen ja aikuiskasvatuksen maisteriohjelmaan noin vuosi valmistumisen jälkeen. Yleisen kasvatustieteen tutkinnossa hänen mukaansa parasta on, että se antaa valmiuksia laajasti eri työtehtäviin, eikä se "sido" opettajan rooliin samalla tavalla kuin muut kasvatusalan koulutukset.

    Tällä hetkellä tämä kasvatustieteilijä on töissä koulutusyrityksessä, joka järjestää valmennuskursseja korkeakoulujen valintakokeisiin. Hän toimii kurssipäällikkönä, mikä tarkoittaa että vastaan tiettyjen alojen valmennuskurssien käytännön toteutuksesta sekä kehittämisestä. 

    3. Kolmas kasvatustieteilijä luki yleistä kasvatustiedettä maisteriksi asti. Hän oli ollut pitkään vapaaehtoisena ja valmentajana urheiluseurassa. Valmistumisen jälkeen hän pääsi töihin ammattikouluun vastaamaan urheiluopiston hallinnollisista tehtävistä ja koulutuksen suunnittelusta. Tämän työtehtävän saamisessa oma monipuolinen urheilutausta oli ollut iso etu! Myöhemmin hän luki vielä opinto-ohjaajan pätevyyden, jotta sai laajennettua työnkuvaansa.

iStock-1124727503.jpg

Miten kasvatustieteitä pääsee opiskelemaan?

Yliopistoihin haetaan joko pääsykokeella tai yo-todistuksella. Opettajiksi ja opinto-ohjaajiksi haluavilla on edessään myös erillinen soveltuvuuskoe huolimatta siitä, onko päässyt haussa jatkoon pääsykokeen vai yo-todistuksen perusteella. Kuusi kymmenestä opiskelijasta valitaan yliopistoon todistuksen perusteella pois lukien Tampereen elinikäisen oppimisen ohjelma, johon neljä kymmenestä valitaan todistuksella. Ammattikorkeakouluun voi päästä sisään joko AMK-valintakokeen kautta tai ammatillisen koulutuksen arvosanojen tai yo-todistuksen perusteella.

Tervetuloa alalle!