Opiskeluvinkit

Tässä lista asioista, joilla tehostat lukemistasi. Opiskelijoiden yleisin virhe on vain lukea kokeeseen ilman aikataulua ja oikeaa lukutekniikkaa. Näillä vinkeillä saat luettua yksittäisiä kappaleita tai kokonaisia kirjoja tehokkaammin ja opit asiat nopeammin.

1. Aikataulutus

Jaa ja merkitse luettavat tekstit eri päiville kalenteriisi. Merkitse ylös sivunumerot tai kirjan luvut ja kellonaika, milloin aiot lukea. Jos sinulla on luettavana kokonainen kirja, sisällysluettelon avulla saat helposti jaettua luettavan sopiviksi palasiksi. Muista jättää aikaa kertaamiselle, esimerkiksi yksi tai kaksi iltaa ennen koetta tai tenttiä.

Suosittelen lukemaan joka päivä suunnilleen samaan aikaan, jotta voit seurata omaa vireystilaasi. Jos olet väsynyt, lue vähemmän ja parempana päivänä voit ottaa isompia tavoitteita.

2.  Tyhjennä tila

Siivoa lukuympäristö kaikesta ylimääräisestä. Laita puhelin, musiikki, tietokone (tai ainakin ilmoitukset) pois päältä. Voit myös kokeilla erilaisia mindfullness-tekniikoita, jotka auttavat sinua siirtämään mielestäsi muut asiat pois opiskelun ajaksi. Vietä esimerkiksi minuutti hiljaisuudessa ennen luku-urakkaa.

3. Pomodoro-tekniikka

chronometer-153975_1280.png

Tällä tekniikalla saat jaksotettua lukuaikaasi. Ideana on, että ennen opiskelun aloittamista määrität itsellesi kysymyksen, johon etsit vastausta lukujakson ajan. Kysymys voi olla esimerkiksi ‘‘mitä tarkoittaa demokratia?’’ tai ‘‘selitä suhteellisuusteoria’’. Jos käytät Pomodoro-tekniikkaa kirjoittamiseen, päätä etukäteen, mistä aiheesta kirjoitat seuraavat minuutit.

Kun kysymys tai kirjoittamisen aihe on selvillä, laita ajastimeen sopiva minuuttimäärä. Voit aloittaa kymmenellä minuutilla ja pidentää aikaa jokaisella lukujaksolla jopa tuntiin. Keskity tuon ajan verran vain aikaisemmin määrittämäsi kysymykseen vastaamiseen tai aiheesta kirjoittamiseen. Ajan loputtua pidä viiden minuutin tauko, jolloin et ajattele opiskelua ollenkaan. Aloita tämän jälkeen seuraava lukujakso jatkamalla edelliseen kysymykseen vastaamista tai määrittämällä uusi kysymys.

4. Muistiinpanot

conflict-1458409_960_720.png

Lukemisen aikana tehdyt muistiinpanot ovat oppimisen kannalta elintärkeitä. Alleviivaukset ovat hyvä tapa merkitä tärkeimmät asiat ylös, kun käyt tekstiä läpi ensimmäistä kertaa. Tehokkaampi tapa on kuitenkin kirjoittaa opittavat asiat ylös omin sanoin esimerkiksi ajatuskarttoina, ranskalaisin viivoin tai tiivistelminä.

Luettuasi aukeaman, luvun tai kirjan, kokeile kirjoittaa ulkomuistista ylös lukualueen tärkeimmät asiat. Näin näet, keskityitkö lukemaasi ja jäikö siitä jotain mieleen.

5. Kertaaminen

Kertaamista kannattaa tehdä koko luku-urakan ajan. Käy läpi edellisen lukukerran muistiinpanot aina ennen kuin siirryt seuraavaan asiaan. Kertaamista varten voit tehdä itsellesi myös erilaisia tehtäviä:

checklist-2851998_960_720.png
  • Käsitteitä ja sanastoa voit harjoitella lapuilla, joissa toisella puolella on selitettävä sana ja toisella puolella oikea vastaus. Liimaa lappuja jääkaapin oveen tai sujauta lappu puhelimen korttikoteloon. Käydessäsi jääkaapilla tai lukiessasi viestejä koita selittää lapussa oleva käsite.

  • Samalla, kun teet muistiinpanoja, tee itsellesi jokaisesta aihealueesta harjoitustehtäviä. Keksi muutama yhtälö tai sanaselitystehtävä. Kun olet lukenut koe- tai tenttialueen läpi, voit käydä koko listan läpi ja testata osaamistasi.

6. Motivoi itseäsi

Motivaation avulla jaksat keskittyä lukemiseen kerta toisensa jälkeen. Kirjoita tavoitteesi ylös ja mieti mitä se vaatii – haluatko kokeesta kiitettävän, menestyä pääsykokeessa vai päästä tentistä läpi. Selkeä tavoite auttaa motivaation ylläpidossa.

check-40319_960_720.png

Testaa omaa osaamistasi säännöllisesti, jotta näet, kuinka osaamisesi kasvaa. Kun olet saanut päivän tavoitteet tehtyä, merkkaa tehdyt asiat itsellesi ylös. Voit myös palkita itsesi, kun olet saanut riittävästi tavoitteita saavutettua.

Ylioppilastutkinto pähkinänkuoressa

Mitkä aineet lukiossa kannattaa valita? Miten ylioppilastutkinto pitää ja kannattaa rakentaa?

Lukiossa opiskellaan monipuolisesti eri aineita ja lopuksi pidetään suuret loppukokeet eli ylioppilaskirjoitukset, joissa testataan oman osaamisen taso. Melkein kaikista aineista pitää käydä pakolliset kurssit, mutta niistä aineista, mitä kirjoittaa, kannattaa ehdottomasti käydä myös kaikki syventävät kurssit ja katsoa, tarjoaako lukio myös soveltavia, eli ylimääräisiä kursseja aiheeseen liittyen.

Mitä siellä ylioppilaskokeissa sitten pitää kirjoittaa? Lukiossa voi valita melko vapaasti kirjoitettavaksi ne aineet, mitkä itseä kiinnostaa. Ylioppilastutkinnossa täytyy suorittaa vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on pakollinen kaikille. Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeet järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielissä. Suomen ja ruotsin kielissä voidaan järjestää äidinkieleltään suomen- ja ruotsinkielisille tarkoitettujen kokeiden lisäksi kokeet, jotka perustuvat suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärään. Kolme muuta pakollista koetta opiskelija voi valita seuraavista:

alphabet-3704805_960_720.png
  1. toisen kotimaisen kielen koe (suomi tai ruotsi)

  2. vieraan kielen koe

  3. matematiikan koe

  4. reaalikoe eli kaikki muut aineet

Jos aloitat kirjoittamisen vuonna 2022, sinun on suoritettava vähintään viisi koetta.

 

Mitä kannattaa kirjoittaa?

Opiskelijavalinnoissa yo-todistuksella on paljon merkitystä sille, mihin pääsee opiskelemaan lukion jälkeen. Yo-todistuksesta saa siis pisteet, jolla haetaan yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Jos pisteet eivät riitä todistusvalintaan, opiskelija hakee sisään korkeakouluun pääsykokeella.

AMK-pisteytys, kuva: Opintopolku

Kaikkiin ammattikorkeakoulun todistusvalintoihin on samat pisteytykset. Yo-todistuksessa pitää olla äikkä, matikka ja kieli, kaksi muuta ainetta saat valita itse. Pitkästä kielestä ja pitkästä matikasta saat enemmän pisteitä, kuin lyhyistä tai keskipitkistä aineista.

Ammattikorkeakouluun hakeville suosittelen siis vähintään viittä ainetta, jotka olisivat äikkä, kieli ja matikka pitkänä, jos se sujuu, sekä lisäksi kaksi vapaavalintaista ainetta.

Yliopistoissa aineiden pisteytys vaihtelee paljon eri alojen välillä. Pisteitä saa yleensä neljästä, viidestä tai kuudesta aineesta. Kaikille aloille saa pisteitä hyvin sujuvasta äikästä ja matikasta, eli niihin kannattaa panostaa erityisesti. Lisäksi pitkästä kielestä tulee hyvin pisteitä eri aloille. Jos tiedät, mihin aiot hakea, niin katso pisteytystaulukosta, monestako aineesta saat pisteitä ja mitkä niistä on pakollisia. Esimerkiksi lääkikseen pyrkijän kannattaa kirjoittaa kuusi ainetta, jotka hän valitsee taulukosta sen mukaan, mikä on pakollista ja mikä sujuu hyvin.

Täältä voit katsoa eri aineiden pisteet sinua kiinnostaviin koulutuksiin.

Jos et vielä tiedä, mihin aiot hakea, niin suosittelisin seuraavaa tutkinnon rakennetta:

Äikkä, kieli ja matikka pitkänä ja kaksi sellaista ainetta, joista saa pisteitä sinua kiinnostaville aloille. Esimerkiksi terveystiedosta ei saa kunnolla pisteitä juuri missään, mutta fysiikalla on iso painoarvo monella alalla. Valitse kuitenkin ne aineet jotka sujuu, koska fysiikan A:lla ei tee juuri mitään.

Todennäköisesti vuosina 2020 ja 2021 opiskelijavalinnat tehdään samalla tavalla, mutta vuonna 2022 pisteytyksiä saatetaan muuttaa, eli jos olet hakemassa jatko-opintoihin vasta silloin, niin varaudu pieniin muutoksiin.

IMG_0727.jpg

Missä järjestyksessä kannattaa kirjoittaa?

Kirjoituksia, eli kokeita, voi tehdä kahdesti vuodessa keväisin ja syksyisin. Ylioppilastutkinnon pakolliset kokeet pitää tehdä kolmena peräkkäisenä kertana, esimerkiksi kevät – syksy – kevät. Koepäiviä on aina syksyllä tai keväällä yhdeksän kerrallaan, eli yhden aineen kokeelle on varattu yksi päivä. Kun mietit, miten jaat kaikki kokeet näille kolmelle syksyn tai kevään kerralle, niin mieti ensin, miten ehdit tehdä kaikki pakolliset ja syventävät kurssit ennen ylppäreitä. Katso sitten ylioppilastutkinnon koepäivistä, että mitä aineita voi kirjoittaa milloinkin. Esimerkiksi biologia ja psykologia on samana koepäivänä, niin niitä ei voi kirjoittaa samaan aikaan.

Josolisin kirjoittamassa nämä viisi ainetta, niin jakaisin ne näin (P= pakollinen):

pii.png

3. Syksy: Biologia

3. Syksy: Pitkä enkku P

3. Kevät: Äikkä P

3. Kevät: Pitkä matikka P

3. Kevät: Kemia P

Syksyyn kannattaa ottaa sellaisia aineita, joita jaksat lukea enemmän kesällä itsenäisesti, jotka sujuvat jo erittäin hyvin tai jotka saavat mennä hieman huonommin. Syksyllä ei aina ole lukulomaa, eli elintärkeitä aineita ei kannata jättää sinne. Keväällä kannattaa sitten käyttää abikurssit sekä lukuloma hyödyksi ja panostaa pakollisiin aineisiin.

Jatkossa hyväksyttyjä kokeita voi jatkossa uusia rajoituksetta ja tutkintoon voi lisätä uusia aineita, eli jos valmistut tuolloin 3. vuoden keväällä, niin voit syksyllä jatkaa kirjoitusurakkaa, vaikka olisitkin valmistunut jo lukiosta.

Kasvatusalan opiskelu - opettajaksi tai asiantuntijaksi

Kasvatusala on yllättävän monipuolinen. Opettajien lisäksi alalle valmistuu esimerkiksi tutkijoita, koulutuksen hallinnon asiantuntijoita ja opinto-ohjaajia. Tässä postauksessa kerron mahdollisuuksista opiskella kasvatusalaa tai kasvatustiedettä ja siitä, mitä eroa näillä eri koulutusohjelmilla on.

Missä kasvatusALAA opiskellaan?

Lähes kaikki kasvatusalan koulutusohjelmat löytyvät yliopistoista. Paikkakuntia, joissa kasvatustiedettä voi opiskella yliopistossa, ovat Helsinki, Joensuu, Tampere, Oulu, Rovaniemi, Turku, Jyväskylä ja Rauma. Yleensä kaikki koulutukset kestävät viisi vuotta ja ovat maisterin tutkintoja pois lukien varhaiskasvattajat, joiden koulutus on kolmevuotinen kandin tutkinto.

Ammattikorkeakoulussa voi opiskella yhteisöpedagogiikkaa Helsingissä, Kokkolassa ja Mikkelissä. Koulutus kestää yleensä 3,5 vuotta.

Lisäksi yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa voi opiskella esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opettajaksi tai opinto-ohjaajaksi, kun on ensin käynyt alan korkeakoulututkinnon ja työkokemusta on karttunut jonkin verran. Keskityn kuitenkin tässä jutussa niihin koulutuksiin, joihin ei tarvitse alle muuta kuin lukion tai ammatillisen koulutuksen.

iStock-533229588_pieni.jpg

Opettajat

Kasvatustieteistä puhuttaessa aika monella tulee heti mieleen opettajan ammatti. Se voidaan jakaa neljään ryhmään, jotka ovat luokanopettaja, erityisopettaja, aineenopettaja ja lastentarhanopettaja.

1. Luokanopettajan

hakukohde on kaikista selkein ja se löytyy kaikista yliopistoista samalla nimellä. Luokanopettajat opettavat 1-6 -luokkia peruskoulussa ja lisäksi voivat yliopiston tarjonnasta riippuen erikoistua johonkin aineeseen syvemmin. Luokanopettajan työn ydin on opettaa lapsille elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja opetussuunnitelman mukaisesti sekä olla aktiivisesti yhteydessä perheiden sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa. Työssä pitää osata olla vähän kasvattaja, psykologi, sosiaalityöntekijä ja hyvä improvisoimaan uusissa tilanteissa!

2. Erityispedagogiikan, erityisopettajan tai erityisluokanopettajan

opintosuunnat keskittyvät erityistä tukea vaativien ryhmien kasvatukseen ja opetukseen. Erityisopettaja toimii koulussa luokanopettajien tukena ja pitää esimerkiksi yksityis- tai pienryhmätunteja lisätukea tarvitseville oppilaille. Esimerkiksi matematiikassa voidaan harjoitella hahmottamista tai äidinkielessä sanojen tunnistamista, jos ne eivät suju samaan tahtiin muiden oppilaiden kanssa. Erityisopettajalla voi olla useita kymmeniä oppilaita, joita osaa hän tapaa päivittäin ja osaa vain kerran tai pari tuen tarpeesta riippuen.

Erityisluokanopettajalla on oma ryhmä, jossa on erityistä tukea vaativia oppilaita. Ryhmä pysyy pääosin samana ja opettajan tehtävä on mukauttaa opetusta oppilaiden tarpeisiin. Erityisluokanopettajat saavat pätevyyden myös luokanopettajiksi.

Lisäksi erityispedagogiikkaa voi opiskella ilman, että suorittaa opettajan pätevyyttä. Tällöin voi työllistyä erilaisiin asiantuntijatehtäviin, koulutuksen hallinnollisiin tehtäviin tai vaikkapa tutkijaksi.

3. Aineenopettajat

opettavat nimensä mukaisesti tiettyjä aineita joko alakoulussa, yläkoulussa tai lukiossa. Alakoulussa aineenopettajat opettavat yleensä kieliä tai vaikkapa pienempien uskontokuntien tunteja, mutta yläkoulussa ja lukiossa kaikissa aineissa on aineenopettaja. Aineenopettajaksi on kaksi tapaa valmistua: joko hakee suoraan esimerkiksi kotitalousopettajaksi, matikanopettajaksi tai käsityönopettajaksi tai sitten opiskelee vaikkapa suomen kieltä ja kirjallisuutta ja hakee myöhemmin oikeutta tehdä opettajan pedagogiset opinnot. Yleensä aineenopettajalla kannattaa olla yhden sijasta kaksi opetettavaa ainetta, sillä silloin on helpompi työllistyä. Hyviä pareja ovat vaikkapa matematiikka ja fysiikka tai biologia ja maantieto.

4. Varhaiskasvattajat

toimivat lastentarhan tai esikoulun opettajina. Heidän koulutuksensa on kolmivuotinen. Työhön kuuluu sekä lasten hoitamista, että erilaisten aktiviteettien järjestämistä varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Tavoitteena on kehittää esimerkiksi lasten sosiaalisia, motorisia ja kielellisiä taitoja sille tasolle, että lapsi voi siirtyä ensimmäiselle luokalle.

Ope.jpg

 

Muut kasvatustieteen alat

Opinto-ohjaajat

Opettajien lisäksi kouluissa toimii opinto-ohjaajia, joiden tehtävä on auttaa oppilaita etenemään opinnoissa, löytämään tukea erilaisiin oppimista vaikeuttaviin haasteisiin ja ohjata heitä jatko-opintoihin. Opojen työhön kuuluu oppilaiden ja luokkien tapaamisten lisäksi erilaista hallinnollista ja suunnittelutyötä sekä perheiden kanssa yhteydenpitoa. Opoja valmistuu tällä hetkellä pääasiassa Joensuusta ja valmistuneet voivat toimia opinto-ohjaajina esimerkiksi yläkouluissa tai lukioissa.

Yhteisöpedagogit

Ammattikorkeakoulusta valmistuu yhteisöpedagogeja, jotka toimivat esimerkiksi nuorten parissa tai vaikkapa erilaisissa vapaa-ajan järjestöissä ohjaajana tai suunnittelijana.

Aikuiskasvatus-, yleinen kasvatus- ja kasvatustiede sekä elinikäinen oppiminen

Yliopistoissa on tarjolla myös useita sellaisia aloja, jotka eivät valmista suoraan mihinkään ammattiin. Näillä kaikilla kasvatustieteen koulutusohjelmilla on erilainen nimi eri yliopistoissa, mutta sisältö on hyvin pitkälle sama. Koulutusohjelmat ovat:

  • yleinen ja aikuiskasvatustiede Helsingissä

  • elinikäinen oppiminen ja kasvatus Tampereella

  • kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen asiantuntija Joensuussa

  • kasvatusala Rovaniemellä

  • kasvatustiede Oulussa ja Turussa sekä

  • kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede Jyväskylässä.

Jos ei tässä ollut vielä riittävästi sekaannusta, niin monissa kasvatustieteen maisteriohjelmissa (mukaan lukien opettajankoulutus) saa päättää pääaineeksi esimerkiksi aikuiskasvatustieteen, pedagogisen suuntauksen tai koulutuksen hallintoon painottuvat opinnot.

Näillä kasvatustieteen muilla opintosuunnilla yhteistä ovat seuraavat asiat:

  • Opinnoissa käydään läpi kasvatustieteen perusopinnot, joissa käydään läpi esimerkiksi suomalainen koulutusjärjestelmä ja sen historialliset perusteet.

  • Opinnoissa käydään läpi ajankohtaista tutkimusta ja opitaan erilaisia tutkimusmenetelmiä.

  • Opiskelija saa vaikuttaa paljon opintojen sisältöön esimerkiksi valitsemalla sivuaineet melko vapaasti. Opiskelija voi lisätä vaikkapa kauppatiedettä tai yhteiskuntatieteitä omaan tutkintoonsa.

Opiskelijalta odotetaan sitä, että hän löytää itse itseään kiinnostavat opinnot ja työtehtävät.

URATARINAT

Puskan gradun mukaan kasvatustieteilijöiden työtehtävät liittyvät hallinto-, suunnittelu- ja kehitystehtäviin ja yleisimmät ammattinimikkeet ovat suunnittelija ja asiantuntija. Moni kasvatustietelijä on kiinnostunut myös rekrytoinnista ja työhyvinvoinnista. Kyselin näiden muita kasvatustieteitä opiskelleiden koulutuksesta ja työelämästä. Tässä niistä muutama:

  1. Eräs aikuiskasvatuksen maisteri kertoi olevansa suunnittelija eräässä isossa lastensuojelujärjestössä. Sivuainena hän oli opiskellut psykologiaa ja sosiaalityötä.

  2. Toinen yleisen kasvatustieteen maisteri työskenteli ensin varhaiskasvatuksen kandiksi valmistuttuaan vuoden täysipäiväisesti lastentarhanopettajana. Hän oli jo opintojen aikana haaveillut jatko-opinnoista, joten hän haki yleisen ja aikuiskasvatuksen maisteriohjelmaan noin vuosi valmistumisen jälkeen. Yleisen kasvatustieteen tutkinnossa hänen mukaansa parasta on, että se antaa valmiuksia laajasti eri työtehtäviin, eikä se "sido" opettajan rooliin samalla tavalla kuin muut kasvatusalan koulutukset.

    Tällä hetkellä tämä kasvatustieteilijä on töissä koulutusyrityksessä, joka järjestää valmennuskursseja korkeakoulujen valintakokeisiin. Hän toimii kurssipäällikkönä, mikä tarkoittaa että vastaan tiettyjen alojen valmennuskurssien käytännön toteutuksesta sekä kehittämisestä. 

    3. Kolmas kasvatustieteilijä luki yleistä kasvatustiedettä maisteriksi asti. Hän oli ollut pitkään vapaaehtoisena ja valmentajana urheiluseurassa. Valmistumisen jälkeen hän pääsi töihin ammattikouluun vastaamaan urheiluopiston hallinnollisista tehtävistä ja koulutuksen suunnittelusta. Tämän työtehtävän saamisessa oma monipuolinen urheilutausta oli ollut iso etu! Myöhemmin hän luki vielä opinto-ohjaajan pätevyyden, jotta sai laajennettua työnkuvaansa.

iStock-1124727503.jpg

Miten kasvatustieteitä pääsee opiskelemaan?

Yliopistoihin haetaan joko pääsykokeella tai yo-todistuksella. Opettajiksi ja opinto-ohjaajiksi haluavilla on edessään myös erillinen soveltuvuuskoe huolimatta siitä, onko päässyt haussa jatkoon pääsykokeen vai yo-todistuksen perusteella. Kuusi kymmenestä opiskelijasta valitaan yliopistoon todistuksen perusteella pois lukien Tampereen elinikäisen oppimisen ohjelma, johon neljä kymmenestä valitaan todistuksella. Ammattikorkeakouluun voi päästä sisään joko AMK-valintakokeen kautta tai ammatillisen koulutuksen arvosanojen tai yo-todistuksen perusteella.

Tervetuloa alalle!

Vinkit uudelle opiskelijalle

Aloitatko yliopistossa ensi syksynä? Tässä postauksessa on 10 asiaa, jotka pitää tietää ennen opintojen alkua. Yliopisto poikkeaa huomattavasti lukiosta ja ammattikoulusta opiskelupaikkana ja siksi kannattaa varautua opintoihin jo etukäteen!

 

1.      Käy tutustumassa yliopistoon

Yleensä uusille opiskelijoille järjestetään kampuskierros, mutta suosittelen myös itsenäistä kiertelyä. Kampukset voivat olla todella sokkeloisia, joten kannattaa selvittää ainakin seuraavien paikkojen sijainti:

  • Luokkatilat ja luentosalit – missä on minkäkin nimisiä paikkoja? Isoilla kampuksilla luentoja saattaa olla muuallakin, kuin oman tiedekunnan rakennuksessa tai käytävällä.

  • Ravintolat, kahvilat ja ruokakaupat – Päivät voivat välillä olla pitkiä ja siksi syötävää on aina hyvä olla lähettyvillä.

  • Kirjasto tulee opintojen aikana erittäin tutuksi paikaksi. Selvitä, millaisia palveluita kirjasto tarjoaa kirjojen lisäksi.

  • Tietokoneluokat ja milloin ne ovat auki. Vaikka sinulla olisi oma läppäri, hiljainen tietokoneluokka voi joskus osoittautua keskittymisen kannalta parhaaksi kirjoituspaikaksi.

  • Muut tilat, kuten lepohuone, kampuskappeli, sähköisten tenttien luokka tai vaikkapa pelihuone.

2.      Tutustu opinto-oppaaseen etukäteen

Kun sinulla on käsitys siitä, mitä kaikkea seuraavaan opintojaksoon eli periodiin kuuluu tai mitä ensimmäisenä vuonna pitäisi oppia, on helpompi suunnitella opintojen aikatauluttamista. Hyvin suunniteltu aikataulu auttaa stressinhallinnassa, kun tietää, mihin mennessä mitäkin pitää olla tehtynä.

Jos olet pässyt yliopistoon yo-papereilla, etkä ole lukenut pääsykokeeseen, niin lainaa etukäteen jonkin kurssin kirja ja katso, millaista tekstiä alan opiskelijan pitää oppia lukemaan. Monelle tulee yllätyksenä, miten paljon uutta asiaa yhdessä kurssissa pitää oppia. Asioita ei ole aina tiivistetty selkeäksi paketiksi luennoilla, vaan opiskelijan pitää osata löytää luennoista ja kirjallisuudesta olennaiset asiar itse. Opiskelijoilta odotetaan jonkinlaista käsitystä alasta sekä hyviä aineistonhallinnan taitoja.

iStock-938171020_pieni.jpg

3.      Opettele opiskelutekniikkaa

Kirjatenttejä tulee olemaan monta ja hyvät opiskelutaidot säästävät tuntikaupalla aikaa. Mokasin itse ensimmäisen tenttini, kun en ollut yhtään varautunut lukemaan kolmea kirjaa muutamassa viikossa ja kirjoittamaan niistä järkevää esseetä. Opiskelutekniikkaa kannattaa treenata perehtymällä lukutekniikkaan, muistiinpanotekniikoihin ja ajankäyttöön syvällisesti. Itsellä isoin moka oli se, että en osannut tehdä riittävän hyviä muistiinpanoja, vaan luin vaan kaiken sanasta sanaan ja keskityin epäolennaisiin yksityiskohtiin. Tekemällä lukusuunnitelman ja opettelemalla löytämään keskeiset asiat opinnot alkoivat sujua huomattavasti nopeammin.

4.      Tee hankinnat

Tarvitset ainakin nämä ensimmäisten viikkojen aikana:

  1. opiskelija- ja kirjastokortti

  2. kalenteri

  3. läppäri

  4. muistiinpanovälineet

  5. vesipullo

  6. reppu tai laukku

5.      Pidä kiinni aikatauluista

Yliopisto-opiskelu on paljon itsenäisempää, kuin lukiossa tai ammattikoulussa opiskelu. Opintojen edetessä joudut itse kasaamaan lukujärjestykseksi, selvittämään kurssien aikataulut sekä aikatauluttamaan tentteihin lukemisen ja tehtävien palauttamiset. Tässä on kaksi ohjetta, jotka auttavat sukkuloimaan opinnot ajoissa läpi:

  • Kasaa menot kalenteriin minuutin tarkkuudella: Luennot saattavat olla eri viikkoina eri aikaan eri paikoissa ja niissä voi olla läsnäolopakko. Yliopistoissa on myös käytössä akateeminen vartti, eli yleensä luennot alkavat vasta vartin yli, vaikka aloitusaika olisi merkattu tasaan. Tekemällä tarkan viikkosuunnitelman näet, milloin sinulla on aikaa tauoille ja pidemmille opiskeluhetkille esimerkiksi kirjastossa.

  • Vapaa-aika on lukuaikaa: Vaikka kalenteri näyttäisi mukavan tyhjältä ja siellä näyttäisi olevan useita vapaapäiviä viikossa, se ei tarkoita sitä, että ehtisit lomailla. Kursseilla saattaa olla useita kymmeniä tunteja - jos ei yli satakin - tuntia itsenäistä työtä. Se tarkoittaa sitä, että sinun pitää varata aikaa itsenäiselle kirjojen lukemiselle, esseiden kirjoittamiselle ja muille harjoitustöille. Varaudu siihen, että opintoja tehdään viitenä päivänä viikossa. Paras tapa potkia itseään töihin on merkata kalenteriin viikottain ajat, jolloin vaikkapa luet tenttiin tai kirjoitat esseeseen kaksi sivua lisää.

6.      Muista ilmoittautua ja lainata ajoissa

Useille kursseille pitää ilmoittautua etukäteen. Joskus kurssit ovat niin täynnä, että kaikille halukkaille ei riitä paikkoja. Ilmoittaudu haluamallesi kurssille heti, kun se on mahdollista. Muista myös tarkistaa, täytätkö kurssin esivaatimukset: joskus kurssi-ilmoittautumista varten pitää olla suoritettuna jokin toinen kurssi tai kurssi voi olla suunnattu vain maisterivaiheen opiskelijoille.

Kun tiedät seuraavan jakson kurssit, varaa kirjastosta heti kurssikirjallisuus, sillä muutamaa päivää ennen tenttiä kirjat ovat varmasti loppu. Kirjojen nimet löytyvät joko opinto-oppaasta, Moodlesta tai ne selviävät ensimmäisellä luennolla. Joskus kirjoja voi olla todella hankala saada, joten voit myös etsiä niitä yliopiston kirjaston lisäksi paikallisesta kirjastostasi.

Myös tentit eli kokeet vaativat joskus ilmoittautumista. Tarkista tämä jokaisen kurssin kohdalta erikseen.

iStock-1030455214.jpg

7.      Älä nuku luennolla

Välillä opiskelijalla saattaa olla koko päivän mittainen putki luentoja. Niistä saa parhaan hyödyn, kun ylläpitää omaa vireystasoaan aktiivisesti. Jokaisella tauolla kannattaa liikkua, jotta kroppa ei nukahda pitkään istumisputkeen. Luennon aikana kannattaa juoda paljon vettä, nautiskella kahvia (jos se on sallittua) ja tehdä muistiinpanoja, jotta saa pidettyä oman keskittymisensä aiheessa. Kännykän räpeltäminen katkaisee ajatukset ja luennon punaisen langan seuraaminen hankaloituu. Tee siis periaatepäätös ja jätä puhelin kassiin luennon ajaksi!

8.      Vertaile muiden töihin

Katso, millaisia esseitä tai kirjallisuuskatsauksia muut ovat tehneet samalla kurssilla. Plagiointi eli luvaton kopiointi on kiellettyä, mutta vinkkien hakeminen esimerkiksi sisällysluetteloiden rakenteesta on enemmän, kuin sallittua! Tekstin rakenteen suunnittelu etukäteen hyvien esimerkkien avulla nopeuttaa kirjoitustyötä huomattavasti.

9.      Lounas maksaa

Ilmaisia lounaita eli yliopistolla ole, vaan lounaan saa opiskelijakortilla noin 2-3 euron hintaan. Muista pitää opiskelijakortti aina mukana! Kahvi on yliopistolla usein kohtuuhintaista, mutta välipalapatukat ja sämpylät kannattaa ostaa kaupasta. Kampuksilta saattaa löytyä myös tiloja, joissa on jääkaappi ja mikro omien eväiden säilytystä ja lämmitystä varten.

10.   Etsi sopiva opiskelunurkkaus

Kun ensimmäiset palautettavat tehtävät tai tentit painavat päälle, opiskeluihin keskittymistä tukeva ympäristö on täyttä kultaa. Jos pidät yksin lukemisesta, etsi kirjastosta, kahvilasta tai muista tiloista itsellesi mieluinen paikka, missä opinnot sujuvat. Koti on harvalle se paikka, missä opinnot sujuvat kaikista parhaiten.

Jos opit paremmin ryhmässä, osallistu lukupiiriin tai ryhmätehtävän tekemiseen. Saman vuosikurssin opiskelijoilla on usein esimerkiksi Facebook-ryhmä, josta kannattaa pyytää tutoreiden tai opiskelukavereiden apua!

Paljon onnea uusille opiskelijoille ja intoa syksyyn!

Millaisella todistuksella pääsi oikikseen 2019?

Oikeustieteen todistusvalinnan tulokset julkaistiin 26.6. Todistusvalinnan raja oli todella tiukka, sillä tarjolla olevista 522:sta opiskelupaikasta vain 110 oli yo-todistuksella jaettavia paikkoja. Vain joka viides sisään päässeistä valittiin todistuksella.

Alla on lista, kuinka monta oikeustieteen opiskelupaikkaa kussakin yliopistossa jaettiin todistuksella kaikista aloituspaikoista:

  • Rovaniemi 30/140

  • Joensuu 10/50

  • Helsinki 35/177

  • Vaasa 5/25

  • Turku 30/130

Todistuksen pisteytys

Pakollisen äidinkielen lisäksi todistusvalinnassa pisteytettiin neljä muuta ainetta, joista kaksi sai olla pitkiä. Loput pitkät aineet pisteytettiin keskipitkän aineen pistemäärän mukaisesti.

Oikis_pisteytys_2019_opintopolku.PNG

 Kuva: opintopolku.fi

Ilman laudaturia päätyi pääsykoekiintiöön

Jotta tuli valituksi yo-todistuksella yliopistoon, tuli todistuksestä löytyä vähintään 1 laudatur. Helsinkiin vaadittiin lähes täydet pisteet, sillä arvosanojen joukossa sai olla vain yksi eximia.

Oikis_pisteytys_2019_rajat.PNG

Onnea uusille opiskelijoille ja muistakaa perehtyä oikiksen peruskirjallisuuteen ennen opintojen alkua, jos ette valmistautuneet pääsykokeeseen!

Lähde: www.oikeustieteet.fi

Mikä muuttuu ensi vuonna?

Vuonna 2020 todistuksen pisteytyksessä kaikki aineet eivät enää ole yhtä arvokkaita. Nyt mistä tahansa reaalista on saanut saman verran pisteitä, kun taas jatkossa esimerkiksi fysiikasta saa 26,5 pistettä ja terveystiedosta 17,3 pistettä. Lisäksi tänä vuonna todistuksella pääsi noin 20% sisään oikikseen, mutta ensi vuonna todistuksella menee sisään jo 40%. Pisteraja tippunee siis hieman ensi vuonna, kun todistuspisteiden ehdot tiukentuvat ja sisään otetaan kaksinkertainen määrä todistuksen perusteella. Suosittelen kuitenkin panostamaan kirjoituksiin ja pääsykokeeseen täysillä, sillä helppoa oikikseen pääsy ei tule olemaan!

Lukioiden keskiarvorajat 2019

Millaisella todistuksella pääsee mihinkin lukioon? Moni kaupunki on ottanut sen linjan, että peruskoulun päättötodistuksen keskiarvon pitää olla vähintään 7, jotta voi jatkaa opiskelua lukiossa. Alla lista isoimpien kaupunkien lukioista keskiarvon mukaan! Jutun lopussa myös ohjeet ysiluokan päättötodistuksen keskiarvon laskemiseen.

todistusvalinnat_pieni.jpg

9______________________________

Helsinki, Ressun lukio 9,32

Turku, TSYK luonnontiedelinja 9,22

Espoo, Kuninkaantien lukio 9,15

Joensuu, Normaalikoulun matemaattis-luonnontieteellinen linja 9,08

Turku, Puolalanmäen lukio 9,08

8______________________________

Espoo, Tapiolan lukio 8,92

Tampere, Tampereen lyseon lukio 8,92

Espoo, Otaniemen lukio 8,83

Oulu, Lyseon lukio 8,67

Oulu, SYL 8,67

Kauniainen, Kauniaisten lukio 8,62

Tampere, Normaalikoulun lukio 8,62

Espoo, Haukilahden lukio 8,58

Oulu, Kastellin lukio 8,58

Tampere, Klassillinen lukio 8,58

Kuopio, Kuopion Lyseon lukio 8,5

Oulu, Oulun normaalikoulun lukio 8,5

Espoo, Espoonlahden lukio 8,42

Vantaa, Sotungin lukio 8,33

Joensuu, Lyseon lukio 8,25

Joensuu, Normaalikoulun lukio 8,25

Oulu, Laanilan lukio 8,25

Vantaa, Tikkurilan lukio 8,25

Vantaa, Vaskivuoren lukio 8,25

Kuopio, Kuopion klassillinen lukio 8,17

Joensuu, Yhteiskoulun lukio 8,08

Vantaa, Martinlaakson lukio 8,08

Espoo, Viherlaakson lukio 8

Lahti, Lyseon lukio 8

7______________________________

Kuopio, Kallaveden lukio 7,83

Oulu, Merikosken lukio 7,83

Espoo, Espoon yhteislyseon lukio 7,77

Espoo, Kaitaan lukio 7,75

Espoo, Leppävaaran lukio 7,75

Turku, Luostarivuoren lyseon lukio 7,73

Oulu, Pateniemen lukio 7,67

Kuopio, taidelukio Lumit 7,58

Vantaa, Lumon lukio 7,58

Lahti, Tiirismaan lukio 7,5

Oulu, Kiimingin lukio 7,5

Oulu, Oulunsalon lukio 7,5

Helsinki, Vuosaaren lukio 7,42

Vantaa, Helsinge gymnasium 7,33

Oulu, Svenska Privatskolan i Uleåborg 7,31

Oulu, Haukiputaan lukio 7,25

Kuopio, Nilsiän lukio 7,08

Kuopio, Juankosken lukio 7

Lahti, Kannaksen lukio 7

Lahti, Lahden yhteiskoulun lukio 7

6______________________________

Oulu, Steinerkoulu 6,76

iStock-996742098.jpg

Todistuksen keskiarvon laskeminen

Jaa saamasi luku kaikkien arvosanojen määrällä: esimerkiksi jos olet laskenut 12 aineen arvosanat yhteen, jaat jaat arvosanojen summan luvulla 12. Tässä linkki laskuriin, jota voit käyttää apuna keskiarvon laskemisessa.

Joissakin lukioissa painotetaan tiettyjä aineita, eli muista katsoa pisteytysohje lukion omilta sivuilta. Esimerkiksi liikunta- ja taidepainotteisissa lukioissa voi olla painotetun arvosanan lisäksi myös pääsykoe.

Laske yhteen seuraavien aineiden arvosanat:

  • äidinkieli ja kirjallisuus

  • toinen kotimainen kieli

  • vieraat kielet

  • uskonto tai elämänkatsomustieto

  • historia

  • yhteiskuntaoppi

  • matematiikka

  • fysiikka

  • kemia

  • biologia

  • terveystieto

  • maantieto